Tietokonetomografia nostaa äkillisen vatsakivun hoitokustannuksia, mutta lisää diagnoosin tarkkuutta

Tietokonetomografia nostaa äkillisen vatsakivun hoitokustannuksia, mutta lisää diagnoosin tarkkuutta

Väitös kliinisen radiologian alalta 7.4.

Tiina LehtimäkiTiina LehtimäkiÄkillisen vatsakivun hoito tulee huomattavasti kalliimmaksi, jos vatsan tietokonetomografiakuvaus tehdään päivystyspoliklinikka-käynnin yhteydessä rutiininomaisesti eikä harkita kuvantamista yksilöllisesti, selviää lääketieteen lisensiaatti Tiina-Talvikki Lehtimäen väitöstutkimuksesta. Tulosten mukaan rutiininomainen tietokonetomografia- eli TT-kuvaus kuitenkin lisää diagnoosin tarkkuutta ja kirurgisen hoitopäätöksen varmuutta. Tutkimuksessa todettiin myös, että äkillinen suoliston verenkiertohäiriö eli akuutti mesenteriaali-iskemia (AMI) diagnosoidaan TT-kuvista varmimmin silloin, kun sitä on osattu epäillä ennen TT-kuvausta.

Äkillinen vatsakipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua päivystyspoliklinikalle. Vatsakipua aiheuttavia taustasyitä on lukuisia ja ne vaihtelevat itsestään korjautuvista tiloista hengenvaarallisiin sairauksiin. Diagnostiikka on usein haastavaa, koska oireet ja löydökset voivat olla eri sairauksissa samankaltaisia. Diagnoosiin tulisi kuitenkin päästä nopeasti asianmukaisen ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi ja komplikaatioiden välttämiseksi. Hyvän diagnostisen tarkkuutensa vuoksi TT:tä käytetään nykyisin yleisesti akuutin vatsakivun diagnostiikassa, ja sen käyttö on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla.

Lehtimäen väitöstutkimus koostui neljästä osatyöstä, joista kolmessa selvitettiin TT:n vaikutusta akuutin vatsakivun diagnostiikkaan, hoidon valintaan ja hoitokustannuksiin. Rutiininomaisen TT-kuvauksen vaikutuksia äkillisen vatsakivun hoitokustannuksiin ei ole ennen tutkittu yleisellä tasolla. Aikaisemmin niitä on tutkittu lähinnä äkillisen umpilisäkkeen tulehduksen osalta vaihtelevin tuloksin. Tutkimusaineisto perustui vuosina 2009–2010 toteutettuun etenevään tutkimukseen, jossa 254 äkillisen vatsakivun vuoksi Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspoliklinikalle hakeutunutta potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän kaikille potilaille tehtiin TT-kuvaus ja toisessa ryhmässä kuvantamisen tarve harkittiin potilaskohtaisesti.

Tuloksista selviää, että akuutin vatsakivun hoitokustannukset olivat merkittävästi korkeammat rutiininomaisen TT:n ryhmässä verrattuna harkinnanvaraisen kuvantamisen ryhmään potilaiden iästä riippumatta. Kustannuksia lisäsi etenkin pitempi hoitoaika. Iäkkäillä potilailla hoitokustannukset olivat korkeammat ja hoitoaika pitempi kuin nuoremmilla molemmissa ryhmissä.

– Tulosten perusteella vaikuttaa, että rutiininomaisesti kaikille potilaille tehty TT-kuvaus johtaa ylidiagnostiikkaan ja ylihoitoon paljastamalla lieviä sairauksia, jotka voisivat korjautua itsestään ilman sairaalahoitoa. Se voi ainakin osittain selittää hoitokustannusten eroa ryhmien välillä, Lehtimäki toteaa.

Rutiininomainen TT tuotti harkinnanvaraista kuvantamista useammin täsmällisen diagnoosin, mutta molemmissa ryhmissä yli 65-vuotiaat saivat täsmällisen diagnoosin nuorempia potilaita useammin. Hoitavan kirurgin ennen kuvantamista tekemä hoitosuunnitelma muuttui säännönmukaisen TT-kuvauksen ryhmässä toista ryhmää useammin. Rutiininomainen TT oli ainoa kirurgisen hoidon tarpeen arvion muutosta ennustava itsenäinen muuttuja, ja se lisäsi myös diagnoosin tarkkuutta ja varmuutta.

Väitöstutkimuksen neljäs osatyö perustui vuosina 2009–2013 KYSissä hoidettujen 95 AMI-potilaan aineistoon. AMI on hengenvaarallinen, nopeaa diagnostiikkaa ja hoitoa vaativa sairaus, jota esiintyy pääasiallisesti iäkkäillä. Diagnoosi on vaikea, koska tunnusomaisia oireita tai kliinisiä löydöksiä ei ole. Diagnoosi tehdään yleensä varjoainetehosteisella TT-tutkimuksella, mutta etenkin varhaisvaiheessa TT-löydökset voivat olla niukkoja, epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia. Tutkimusaineistossa AMI diagnosoitiin TT-kuvista 97 prosentissa tapauksista, jos lähettävä lääkäri oli osannut epäillä sitä kuvauslähetteessä. Ennakkoepäily oli mainittu kuitenkin vain vajaassa kolmasosassa lähetteistä. Ilman ennakkoepäilyä AMI diagnosoitiin TT-kuvista huomattavasti harvemmin, 81 prosentissa tapauksista. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ja diabetes havaittiin yleisiksi perussairauksiksi potilailla, joilla oli valtimoperäinen AMI.

– Tutkimustulos haastaa päivystäviä kirurgeja ja radiologeja huomioimaan AMI:n mahdollisuuden äkillisen vatsakivun erotusdiagnostiikassa etenkin iäkkäiden, sydän- ja verisuonisairauksia tai diabetesta sairastavien vatsakipupotilaiden kohdalla, Lehtimäki sanoo.

Lääketieteen lisensiaatti, radiologian erikoislääkäri Tiina-Talvikki Lehtimäen väitöskirja Computed Tomography of Acute Abdominal Pain – Diagnostic and Economic Aspects (Akuutin vatsakivun tietokonetomografia – diagnostisia ja taloudellisia näkökulmia) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Irina Rinta-Kiikka Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Vanninen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.

Aika ja paikka: 7.4.2017 klo 12, KYS Auditorio 1

Tiina-Talvikki Lehtimäki on syntynyt vuonna 1972 Savonlinnassa ja toimii nykyisin radiologian erikoislääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon Savonlinnan Lyseon lukiossa vuonna 1992, lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 1998 ja radiologian erikoislääkärin tutkinnon vuonna 2006 Kuopion yliopistossa.