Takaisin

Artolla vaihtuivat sydän, työ, harrastukset ja arvot

Kuopiolainen Arto Kärkkäinen on tänä päivänä tyytyväinen mies. Hän sai uuden sydämen kaksi vuotta sitten. Vaikka soluvastaavuus tutkitaan, sydänsiirre on aina vierasta kudosta omassa elimistössä. Tähän peilattuna Kärkkäinen sanoo asioiden olevan mallillaan. Aina ne eivät ole olleet.

Arto Kärkkäinen. Kuva: Kalle KosunenEspanjan-matka vuonna 2007 ja sydänlihastulehdus, joka jäi sikäläiseltä lääkäriltä huomaamatta. Taustalla oli kuljetusyrittäjän työstressiä sekä poskiontelon-, kurkunpään- ja keuhkoputkentulehduksia.
- Viisi antibioottikuuria talven aikana. Ei malttanut huilata. Olisi pitänyt malttaa parantaa itsensä kuntoon eikä lääkkeillä pudottaa kuumetta pois ja jatkaa työntekoa. Se on väärä tapa toimia, Kärkkäinen sanoo.

Pidemmän päälle Kärkkäisen sydän otti itseensä.
- Sydän vaurioitui siinä savotassa. Diagnoosina oli myöhemmin dilatoiva kardiomyopatia eli vasen puoli sydämestä lähti laajenemaan.
- Totuus rupesi valkenemaan työterveyden kautta: sydänfilmiin ja osastolle puoleksitoista viikoksi huilaamaan.

Sydän sairastui parantumattomasti.

 

 

”Se saattaa pelastaa hengen”

Vuonna 2009 Arto Kärkkäisen sydänlääkäri totesi, että tahdistin voisi olla paikallaan. ”Se voi joku päivä pelastaa sinun hengen”.

Sairaan sydämen kanssa meni aina elokuuhun 2015 asti. Silloin tuli päivä vastaan, jolloin tahdistin pelasti Kärkkäisen hengen.
- Kammiot menivät värinään ja verenpaine romahti. Tuli parin viikon sairaalareissu ja loppuvuosi sairauslomaa.

Kun Kärkkäinen pääsi sairaalasta kotiin, meni reilu viikko ja sama episodi toistui. Siitä alkoi sydämensiirtoselvittelyt.
- Vuosi oli henkien taistelua: pahat rytmihäiriöt, maksimilääkitys ja tahdistinhoito päällä. Se oli aika rankka vuosi, myös läheisille, Kärkkäinen kertoo.

Kolmetoista kuukautta ensimmäisen tärskyn jälkeen tuli kutsu sydämensiirtoon Meilahteen. Kauan odotettu soitto oli tullut.

Tilalle tuoreempi pumppu

Arto Kärkkäisen väsynyt sydän poistettiin Meilahden sairaalassa elokuussa 2016, ja tilalle siirrettiin uudempi, tuoreempi, hyvävoimaisempi pumppu.
- Kolme ja puoli viikkoa olin Meilahdessa, jonka jälkeen kotiuduin kotihoitoon.

Suomessa on tehty sydämensiirtoja 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kärkkäisen siirto oli numero 520. Tätä nykyä siirteen saa noin 30 ihmistä vuosittain.

- Neljä kuukautta leikkauksesta palasin osa-aikatyöhön ja seitsemän kuukautta leikkauksesta kokoaikaiseksi työntekijäksi.
Kärkkäinen työskentelee Savon ammattiopistossa logistiikka-alan kouluttajana. Yrittäjän ammatin hän vaihtoi palkkatyöhön jo 2008, lääkärin kehotuksesta.

Toipuminen vaatii hyvän kunnonFysioterapeutti Leena Meinilä. Kuva: Kalle Kosunen

Sydämensiirto on iso leikkaus, josta toipuminen vaatisi hyvän peruskunnon. Kärkkäisen odotellessa siirtoa KYSissä perustettiin siirtoa odottaville ja sen läpikäyneille liikuntaryhmä, jossa ohjataan ja tsempataan liikunnan pariin.

KYSin fysiatrian osaston fysioterapeutti Leena Meinilä oli perustamassa ryhmää vähän ennen Kärkkäisen leikkausta.
- Aina pääsee helpommin tolpilleen, kun ei ole rapakunnossa. On nähty, että huonollakin sydämellä pystyy kuntoa kohottamaan, se on ihan ällistyttävää. Hyvä kunto on älyttömän tärkeää ennen leikkausta, Meinilä sanoo.

Arto Kärkkäinen tietää, että missään muualla Suomessa kuin KYSissä ei ole lähisairaalan tukea liikunnan edistämiseksi.
- Siitä suuri kiitos ja hatunnosto KYSin ihmisille. Toiminnalla on merkitystä ihan oikeasti. Lisäksi vertaistuki ja kokemusten jakaminen on mielenterveystyötä parhaimmillaan, Kärkkäinen mainitsee.

Ryhmä ei ole pelkkä jumpparyhmä. Siitä on muodostunut kokonaisvaltaisempi. Kardiologi Anu Turpeinen vastaa KYSin sydämensiirtopotilaista. Hänen lisäkseen sydämenvajaatoimintahoitaja, toimintaterapeutti ja ravitsemusterapeutti käyvät antamassa ryhmässä vinkkejä.

Lentopallojoukkue kultajuhlissa. Kuva: Juuso HeijasteMyös potilaiden omaiset ovat löytäneet ryhmän.
- Meille oli vähän yllätys kuinka tärkeää se on heille. Omainen on henkisesti melkein yhtä kovilla kuin potilas, Leena Meinilä sanoo.

Liikunnallisuudesta urheilun pariin

Sydänleikkausta seuraavana kesänä Arto Kärkkäinen oli jo mukana elinsiirron saaneiden MM-kilpailuissa Espanjassa. Tänä kesänä hän matkusti sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-kisoihin Italiaan.

Kisoissa oli yhteensä noin 300 osallistujaa 15 maasta. Suomesta mukana oli 21 urheilijaa. Arto Kärkkäinen teki kisoissa mattinykäset tai marjaliisahämäläiset eli toi kolme kultaa. Kirkkain mitali tuli lentopallosta, sulkapallon nelinpelistä ja kuulantyönnöstä.
- Kisoissa ja urheilussa yhteisöllisyys, yhteishenki ja ystävyyssuhteet ovat tosi tärkeitä. Kaikki ollaan nähty vaikeampia juttuja, Kärkkäinen kertaa mitaleitakin tärkeämpää antia.

Hän muistuttaa, että sydänsiirrokkailla liikunta pienentää merkittävästi hyljinnänestolääkkeiden haittavaikutuksia. Kärkkäinen aikoo jatkaa urheilua. Seuraavat MM-kisat väikkyvät jo mielessä. Ne pidetään Newcastlessa. Mielessä on myös se tosiasia, miksi urheilu ja elämä ylipäätään jatkuu.
- Olen ikikiitollinen, että olen saanut uuden sydämen, Kärkkäinen sanoo liikuttuneena.