Takaisin

Leanin avulla lisää tyytyväisyyttä potilaille ja henkilöstölle

Psykologi Erja Välisalo-Leinonen suoritti lean-koulutuksen KYSissä vuosi sitten. Lean antoi erityisesti uutta näkökulmaa ongelmanratkaisuun ja apua työn järkeistämiseen. Jatkossa lean tulee osaksi jokaisen kysiläisen työtä, kun koko henkilöstön koulutus alkaa.

Joku on saattanut ääneenkin ihmetellä, mitä käyttöä autotehtaan tuottavuuden parantamisesta lähtöisin olevalla lean-ajattelulla on terveydenhuollossa. Psykologi Erja Välisalo-Leinosella on leanistä kuitenkin vain hyvää sanottavaa.

– Lean-menetelmillä meillä on löydetty uudenlaisia toimintatapoja työhön ja vinkkejä järjestelmälliseen kehittämiseen. Jotkut asiat työssä ovat sellaisia, että pienillä asioilla vaikuttamalla voidaan tehdä iso muutos ja järkevöittää työtä.

Välisalo-Leinonen tapaa työssään KYSin foniatrian poliklinikalla leikki-ikäisiä lapsia ja peruskoululaisia, joilla on kielellisiä vaikeuksia, lukihäiriö tai muita oppimisvaikeuksia. Käynneillä on myös lasten vanhempia ja yhteistyöhön osallistuvat useat eri ammattilaiset.

Erja Välisalo-Leinosen työssä apuna ovat joskus käsinuket. Niillä voi saada yhteyden lapseen, jolle puhuminen on vaikeaa.
Erja Välisalo-Leinosen työssä apuna ovat joskus käsinuket. Niillä voi saada yhteyden lapseen, jolle puhuminen on vaikeaa.

Lean-koulutuksen kehittämistehtävän kohteena Välisalo-Leinosella olivat foniatrian päiväyksikköjaksot, joiden aikana ammattilaiset arvioivat lapsen kehitystä ja tukitoimien tarvetta. Yhteistyössä mukana oli koko työyhteisö.

Asiakasperheet olivat toivoneet muutosta, sillä koko arkiviikon kestävä jakso vaati heiltä paljon järjestelyjä. Vanhemmille tuli pitkä poissaolo töistä, mikä saattoi näkyä myös perheen taloudessa.

Poliklinikalla oli jo runsaasti tietoa nykytilanteesta, kun päiväyksikköjaksoilla alettiin kokeilla uusia tapoja. Kokeiluviikoista kerättiin perheiden ja työntekijöiden kokemuksia. Niiden perusteella päiväyksikköjaksoille tehtiin uusi toiminta- ja ajanvarausmalli.

Asiakkaan ja ammattilaisen parhaaksi

Nyt lasten päiväyksikköjakso foniatrialla kestää 3–4 päivää ja käynnit KYSissä ovat enimmäkseen aamupäivisin. Jokaiselle lapselle sovitaan oma polku, miten jakso ja eri ammattilaisten tapaamiset sen aikana toteutuvat. Kaikki ovat tilanteeseen aiempaa tyytyväisempiä.

– Ennen puolet ajasta saattoi olla perheelle odottelua, kun mitään tutkimusta ei ollut menossa. Kokeilun jälkeen odottelua oli vain kolmasosa ja tätä pyrimme vieläkin vähentämään. Lasten jaksaminen ja leikkitaukojen mahdollistaminen on kuitenkin aina huomioitava, Välisalo-Leinonen kertoo.

Leanissä hyvää on kehittäminen faktojen, ei olettamusten perusteella, pohtii Erja Välisalo-Leinonen.
Leanissä hyvää on kehittäminen faktojen, ei olettamusten perusteella, pohtii Erja Välisalo-Leinonen.

Entä mitä hyötyä muutoksesta on ammattilaiselle?

– On vain hyvä, että ihmiset käyttävät työajan järkevästi, ettei tule syystä tai toisesta jonotusta, joka puolestaan voi hankaloittaa jonkun toisen ihmisen työn etenemistä. Eihän se haittaa, jos samalla saadaan säästöjä aikaiseksi, mutta se ei ole leanin ydin, Välisalo-Leinonen pohtii.

– Leanissä keskeistä on se, että otetaan asiakkaan tarpeet ja potilaslähtöisyys huomioon. Potilaita vartenhan me olemme.

Erja Välisalo-Leinonen sai työpaikan lean-koulutuksesta keinoja ongelmanratkaisuun faktojen avulla. Myös mittaamisen merkitys avautui uudella tavalla. Kehittämistoimia ja niiden vaikutusta on tärkeä seurata niin potilaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.

– Mittaamista tehdään, koska siitä voi olla meille oikeasti hyötyä. Kokeiluilla ja mittaamisella saadaan esille, mikä toimii tilanteen korjaamiseksi.

– Jos leanistä voi saada keinoja itsensä ja oman työn kehittämiseen, niin sekin jo kannattaa.

Lean työkaluksi kaikille kysiläisille

KYSissä on hyviä kokemuksia lean-menetelmistä toiminnan kehittämisessä. Leania on käytetty myös muun muassa tekonivelpotilaan hoitoprosessin uudistamisessa.

Seuraavien neljän vuoden aikana sairaanhoitopiirin koko henkilöstö koulutetaan Lean & Six Sigma -toimintamallien perusteisiin, ja osa vielä tätä laajemmin leanin menetelmiin. Kyseessä on strateginen kärkihanke.

Jatkuvaan parantamiseen tarvitaan kaikkien osaamista, toteavat Erja Välisalo-Leinonen (vas.) ja Mari Kiema.
Jatkuvaan parantamiseen tarvitaan kaikkien osaamista, toteavat Erja Välisalo-Leinonen (vas.) ja Mari Kiema.

– Palveluprosesseja ja niiden laatua halutaan kehittää jatkuvasti ja siihen tarvitaan prosessien kehittämis- ja johtamisosaamista. Koulutus koskee koko henkilöstöä, sillä leaniä tarvitaan kaikkialla organisaatiossa ja kaikenlaisten prosessien, siis myös muiden kuin potilasprosessien kehittämisessä, valottaa kehittämispäällikkö, lean-koordinaattori Mari Kiema kehittämis- ja laatuyksiköstä.

– Leanin avulla järkeistämme työn tekemistä ja samalla opimme toisiltamme. Näin pyritään jatkuvasti parantamaan asiakkaan palvelukokemusta KYSissä, ja tähän tarvitaan meidän jokaisen panosta, Kiema kiteyttää.

 

Teksti: KYS viestintä, Johanna Eronen
Kuvat: KYS viestintä, Riikka Myöhänen