Takaisin

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä yli 270 000 euroa apurahoja

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston tutkijoille uusia apurahoja kaikkiaan yli 270 000 euroa. Apurahojen saajissa on useita kysiläisiä. Lista Itä-Suomen yliopistoon myönnetyistä apurahoista on tiedotteen lopussa.

Rahoitetuissa hankkeissa tutkitaan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusta lasten allergioihin, autofagiaan kohdistuvaa silmänpohjan ikärappeuman lääkehoitoa sekä subjektiivisen hyvinvoinnin merkitystä ikääntymisessä. Syksyn hakukierrokselta myönnetyt apurahat julkistettiin 14. tammikuuta.

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on vuonna 1988 perustettu suomalainen yleishyödyllinen säätiö, joka tukee lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia jakamalla apurahoja tutkimukseen ja erilaisiin hankkeisiin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa allergikkojen elämään

Suurimman Itä-Suomen yliopistoon myönnetyn apurahan sai apulaisprofessori Marjut Roponen. Monitieteinen tutkimusryhmä, jossa Roponen toimii, pyrkii ennustamaan, mitä tapahtuu lasten allergioille tulevaisuuden Suomessa.

Suomessa saattaa olla kymmenen vuoden päästä enemmän nuhaneniä kuin nyt.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvien levinneisyyteen ja kukintaan ja siten allergikkojen elämään ympäri maailmaa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että koivun siitepölykausi on jo pidentynyt ja siitepölyn määrä lisääntynyt. Eteläisemmässä Euroopassa heinien kukinta tulee taas heikkenemään kuivuuden takia, mikä helpottaa joidenkin allergikkojen oireita.

Suomesta vastaavia ennusteita allergioiden määrästä ei voida vielä tehdä, sillä muualla Euroopassa tai Pohjoismaissa tehdyt mallit eivät täysin sovellu Suomen poikkeukselliseen ilmastoon. Tutkimustieto aiheesta on vielä puutteellista.

– Toisin kuin eteläisemmässä Euroopassa Suomen ilmastossa heinät alkavat todennäköisesti kukoistaa, kertoo ympäristöaltisteiden toksikologian apulaisprofessori Marjut Roponen Itä-Suomen yliopistosta.

Roponen on osa Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden muodostamaa konsortiota, jonka laaja hankekokonaisuus pyrkii selvittämään, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa allergioihin tulevaisuuden Suomessa.

Nähdäkseen tulevaisuuteen on tutkijoiden ensin katsottava 25 vuotta taaksepäin ja hahmotettava ilmatieteellisten ja aerobiologisten riskitekijöiden vaikutusta allergioihin ja astmaan.

Ilmatieteellisiä riskitekijöitä ovat muun muassa kosteus, kuivuus ja ilmanpaineen vaihtelut. Aerobiologisilla riskitekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi ilmavirtausten mukana leviävää siitepölyä.

Laajassa rekisteritutkimuksessa yhdistetään dataa lasten ja nuorten sairastavuudesta sekä lääkkeiden käytöstä ja sairaalakäynneistä siitepölyaikasarjoihin ja ilmatieteellisiin aikasarjoihin. Tavoitteena on etsiä seikkoja, jotka selittävät astmakohtausten ja allergialääkkeiden käytön lisääntymistä.

– Kyseessä on olemassa olevaa dataa, jota ei ole aiemmin vedetty Suomessa yhteen tässä mittakaavassa, Roponen sanoo.

Tätä tietoa tutkijat toivovat voivansa hyödyntää malleissa, joilla ennustetaan miten lasten allergioiden määrä ja laatu tulevat muuttumaan tulevaisuudessa.

Ennakoinnilla voidaan varautua lisääntyvien allergioiden aiheuttamiin kustannuksiin

Siinä missä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja hillintään etsitään kuumeisesti keinoja kaikilla tieteenaloilla, on Roposen tutkimus osa sopeutumisajattelua.

– Tutkimuksemme lähtökohtana on, että asiat ovat muuttumassa. Emme vain tiedä vielä miten.

Kun lasten allergisten sairauksien lisääntymistä voidaan ennustaa tarkemmin, on muutokseen helpompi sopeutua.

Sopeutuminen on tarpeellista esimerkiksi kansantaloudellisesta näkökulmasta. Kustannuksia syntyy oireiden hoidosta, aikuisilla sairauspoissaoloista ja siitä, jos aikuinen joutuu jäämään pois töistä lapsen sairastelun takia.

– Tutkimuksen tavoitteena on auttaa ennakoimaan näitä kustannuksia, Roponen sanoo.

Hankkeessa tullaan arvioimaan, kuinka käyttökelpoisia tutkijoiden tuottamat ilmaston, siitepölyn ja allergioiden välisiä yhteyksiä hahmottelevat mallit ovat kustannusvaikutuslaskelmissa.

Roponen muistuttaa, että on olemassa monenlaista varautumista.

Jos siitepölyn määrää ja aggressiivisuutta osataan ennustaa paremmin, voidaan siitepölyviestintää tehostaa. Tästä hyötyvät allergikot, jotka voivat aloittaa ja tehostaa lääkitystään oikea-aikaisesti.

Ennakoiva tieto auttaa myös varsinaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.

Muualla maailmassa on monissa paikoissa epäonnistuttu allergisoivien kasvien kuten marunatuoksukin torjunnassa, koska ennakoivaa tietoa ei ole ollut saatavilla tai sitä ei ole osattu hyödyntää.

Suomessa ei haluta toistaa näitä virheitä. (Lähde: Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö)

Lisätiedot:

FaT, Ympäristöaltisteiden toksikologian apulaisprofessori, Marjut Roponen, marjut.roponen (a) uef.fi, p. 040 356 2521

http://pss-saatio.fi/

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön apurahat Itä-Suomen yliopistoon 14.1.2020

  • 36 000 € Apulaisprofessori Marjut Roponen: Ilmasto muuttuu - miten käy lasten allergioiden? Tutkimusapuraha tulevaisuuden lasten allergiataakan selvittämiseen
  • 30 000 € Professori, ylilääkäri Kai Kaarniranta: Autofagia lääkehoidon kohteena silmänpohjan ikärappeumassa
  • 30 000 € Professori Heli Koivumaa-Honkanen: Subjektiivisen hyvinvoinnin merkitys ikääntymisessä – Mielenterveys ja TULE sairauksien perspektiivi
  • 20 000 € Professori, ylilääkäri Matti Eskelinen: Sappikivitaudin optimaalinen leikkaushoito-– prospektiivinen, randomisoitu monikeskustutkimus koskien potilaan kokemaa kipua ja kirurgista stressiä,  hoidon laatua, kirurgista tekniikkaa, potilasturvallisuutta, elämänlaatua ja potilaan toipumista sappileikkauksesta
  • 20 000 € Dosentti, tutkimusjohtaja Annakaisa Haapasalo: Immunologisen järjestelmän muutokset geneettiseltä taustaltaan erilaisissa otsalohkodementiapotilaissa
  • 20 000 € Yliopistotutkija Timo Leppänen: Unipolygrafiajohdannaiset uniapnean endo- ja fenotyypit päiväaikaisen väsymyksen ja heikentyneen vireystilan arvioinnissa
  • 20 000 € Professori Heikki Tanila: Alzheimerin tautiin liittyvä epileptinen purkaustoiminta ilman motorisia oireita
  • 17 000 € Projektitukija Juri Timonen: Uudet boorinkantaja-aineet aivokasvaimien BNCT hoidossa
  • 15 000 € Nuorempi tutkija Henna Konttinen: Uusi terapeuttinen kohde Alzheimerin taudille: APOE4:n vaikutusmekanismit potilaiden kantasoluista tuotettujen mikrogliasolujen toimintaan
  • 12 000 € Professori Päivi Mäntylä: Helsinkiläisten laitoshoidossa asuvien vanhusten suuterveys ja sen vaikutus fyysiseen haurastumiseen, ravinnonsaantiin ja muistisairauteen
  • 10 000 € PhD. student Shekh Saadi Bin Emran: Uudet bioimpedanssimenetelmät patologisten kudosmuutosten tunnistamisessa
  • 10 000 € Nuorempi tutkija Tuomas Karhu: Edistynyttä obstruktiivisen uniapnean kehityksen ja ennustuksen arviointia neuroverkkopohjaisilla menetelmillä
  • 10 000 € Väitöskirjatutkija Jusa Reijonen: Neuroplastisiteetin kartoitus liikeaivokuorella
  • 7 000 € Väitöskirjatutkija Nadia Afrin: Kaatumisen riskitekijöitä ja ehkäisemistä ikääntyvillä naisilla käsittelevä väitöskirjatyö
  • 7 000 € PhD student Behnam Tajik: Association of fish-derived omega-3 fatty acids and methylmercury with cardiac function in elderly
  • 6 000 € Lääketieteen kandidaatti Henri Karvinen: Terveyspalvelujen ja lääkkeiden käyttö, kustannukset sekä niitä ennakoivat tekijät lapsilla ja nuorilla – Lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -seurantatutkimus
  • 2 600 € Gustavo Orozco Research visit: Large tissue strain induces damage of articular cartilage: validation of mechanobiological models for post-traumatic osteoarthritis

Itä-Suomen yliopiston tiedote


Siirry uutisarkistoon