Takaisin

Väitös 28.10. Lämmin ympäristö ja oikea ruokavalio tukevat muuntogeenisten hiirten lisääntymistä

Filosofian maisteri Jussi Helpin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tutkittiin ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hiirten lisääntymiseen ja alkioiden laatuun tuotettaessa muuntogeenisiä hiiriä tutkimustarpeisiin. Projektin tavoitteena oli tutkia, voiko korkeampi ympäristön lämpötila, erilaiset ruokavalion kasviestrogeenipitoisuudet ja uudenlainen kuivikemateriaali parantaa lisääntymistulosta ja alkioiden laatua, kun hiiriä pidettiin yksilöllisesti ilmastoiduissa häkeissä.

Tutkimus osoitti, että hiiret voivat hyvin jopa 28 celsiusasteen lämpötilassa ilman haitallista vaikutusta niiden lisääntymiskykyyn ja alkioiden laatuun. Ympäristön lämpötilan nostaminen 30 °C:seen johti kuitenkin merkittävään laskuun sekä urosten että naaraiden lisääntymiskyvyssä. Yleisesti hiirten ylläpitoon ja kasvatukseen suositellaan noin 22 °C:n lämpötilaa, ja yli 24 °C:n lämpötiloja pidetään ei-suositeltavina. Tämän tutkimuksen perusteella hiiret voivat kuitenkin hyvin, lisääntyvät erinomaisesti ja tuottavat paikoin jopa parempilaatuisia alkioita huomattavasti lämpimämmässä ympäristössä. Muuntogeenisten hiirten tuotannossa voidaan ja jopa tulisi harkita nykyistä suositeltua korkeampia ympäristön lämpötiloja.

Kasviestrogeenien suuri määrä hiiren ruokavaliossa ei välttämättä ole yhtä haitallista kuin usein ajatellaan, ja tietyissä tapauksissa ne voivat jopa tukea hyvää lisääntymistä. Korkea kasviestrogeenipitoisuus hiiren ruokavaliossa ei näytä vaikuttavan haitallisesti varhaiseen lisääntymiskykyyn ja saattaa jopa parantaa alkioiden tuottoa ja laatua. Toisaalta tämän tutkimuksen perusteella ruokavalion korkea kasviestrogeenipitoisuus voi tietyissä tilanteissa johtaa pienempään poikuemäärään. Kasviestrogeenin vaikutukset hiiren lisääntymiseen vaikuttavat monimutkaisemmilta kuin on ajateltu, mutta eivät aina haitallisilta.

Erilaisia kuivikemateriaaleja tutkitaan yleisesti optimaalisen ympäristön löytämiseksi hiiren ylläpitoon ja kasvatukseen. Väitöstutkimuksessa verrattiin tavallista kuivikemateriaalia, haapapohjaista puulastua, uudenlaiseen puuvillaiseen kankaaseen. Tulosten perusteella pelkän kankaan käyttäminen kuivikemateriaalina ei ole suositeltavaa keinoemoilla, joita käytetään uusien muuntogeenisten hiirten tuottamiseen. Hiiret, joita pidettiin häkeissä, joissa oli vain kangas materiaalina, tuottivat huomattavasti vähemmän jälkeläisiä, eikä kangasta näin ollen voi suositella kuivikemateriaalin korvaajaksi.

Muuntogeenisistä hiiristä on tullut yksi tärkeimmistä eläinmalleista biolääketieteellisessä tutkimuksessa. Tekniikat, joita käytetään geneettisesti muunnettujen hiirten tuottamiseen, edellyttävät laadukasta ja riittävää hedelmöitettyjen alkioiden saantoa ja hyvää lisääntymistulosta. Tämä väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia joidenkin ympäristötekijöiden vaikutuksista hiirten lisääntymiseen ja alkioiden laatuun. Tämä voi johtaa parempaan hiirten hyvinvointiin ja parempaan lisääntymistulokseen sekä vähentää tarvittavien eläinten määrää muuntogeenisten hiirten tuotannossa.

Filosofian maisteri Jussi Helpin väitöskirja Effects of environmental factors on reproductive performance of laboratory mice tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Gero Hilken Duisburg-Essen yliopistosta, Saksasta ja kustoksena professori Raine Kortet Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 28.10.2020 klo 12 alkaen.

Itä-Suomen yliopiston tiedote