Takaisin

Väitös 30.10. Parempia skitsofrenian oiremalleja uusien lääkeaineiden testaamiseen

Proviisori Katja Savolaisen väitöstutkimuksessa onnistuttiin parantamaan skitsofrenian kognitiivisten ja negatiivisten oireiden eläinmalleja lääkeaineiden testaamista varten. Mallien avulla voidaan edistää uudentyyppisten skitsofrenialääkkeiden kehitystyötä. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 30.10.2020 klo 12 alkaen.

Skitsofrenia on krooninen neuropsykiatrinen oireyhtymä

Skitsofrenia on vakava monimuotoinen neuropsykiatrinen sairaus, joka puhkeaa tyypillisesti aikuisuuden kynnyksellä. Skitsofreniaoireet voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Niin sanottuja positiivisia oireita eli klassisia psykoosioireita ovat esimerkiksi aistiharhat, harhaluulot sekä puheen ja käytöksen hajanaisuus, negatiivisia oireita muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt, tunteiden latistuminen, tahdottomuus ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää ja kognitiivisia oireita muun muassa tarkkaavaisuuden, muistin, tiedon prosessoinnin ja toiminnanohjauksen häiriöt. Lisäksi erilaiset ahdistus- ja mielialaoireet ovat yleisiä. Oireiden kirjo vaihtelee potilaiden välillä sekä sairauden eri vaiheissa.

Skitsofrenian hoidossa käytettävät psykoosilääkkeet ja psykososiaalinen terapia tehoavat parhaiten skitsofrenian psykoosioireisiin. Sen sijaan negatiivisten ja kognitiivisten oireiden hoidossa psykoosilääkkeiden teho on osoittautunut vaatimattomaksi, minkä vuoksi nämä oireet ovat merkittävimpiä potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua heikentäviä tekijöitä. Uusia, tehokkaampia lääkehoitoja kaivataankin kipeästi.

Uusien lääkkeiden kehittämiseksi tarvitaan parempia skitsofrenian kognitiivisten ja negatiivisten oireiden malleja

Lääkeaineiden varhaisessa keksintävaiheessa tarvitaan sairauden oireita jäljitteleviä eläinmalleja lupaavimpien lääkeaine-ehdokkaiden valitsemiseksi. Skitsofreniamallien haasteena on niiden rajallinen kyky jäljitellä kognitiivisia ja negatiivisia oireita ja mitata näihin oireisiin vaikuttavien lääkeaineiden tehoa potilailla. Uusia lupaavia lääkeaineita saattaa jopa jäädä tunnistamatta.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin ja validoitiin skitsofrenian kognitiivisten ja negatiivisten oireiden eläinmalleja. Skitsofreniaoireita mallinnettiin farmakologisesti fensyklidiinillä, jonka on todettu aiheuttavan skitsofreniaa muistuttavan oirekuvan niin terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä kuin eläinmalleissakin. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, voiko fensyklidiinillä aiheuttaa kognitiivisia ja negatiivisia oireita ilman ei-toivottuja vaikutuksia ja käyttää malleja uusien lääkeaineiden testaamiseen.

Väitöstutkimuksessa fensyklidiinillä saatiin häirittyä kahta skitsofrenian kannalta keskeistä kognition osa-aluetta, visuospatiaalista oppimista ja muistia sekä kognitiivista joustavuutta, ja negatiivisiin oireisiin lukeutuvaa sosiaalista vuorovaikutusta. Lisäksi havaittiin, että eläinkannan valinnalla oli suuri vaikutus koeasetelman toimivuuteen erityisesti näönvaraisiin vihjeisiin perustuvassa testissä. Fensyklidiinin vaikutuksia saatiin kumottua kokeellisella lääkeaineella psykoosilääkkeiden ollessa tehottomia.

Väitöstutkimuksessa onnistuttiin parantamaan malleja siten, että ne soveltuvat aikaisempaa paremmin uusien lääkeaineiden testaamiseen.

Proviisori Katja Savolaisen väitöskirja Non-clinical modeling of cognitive and negative symptoms of schizophrenia as a part of the assessment of novel drugs tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sanna Janhunen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Markus Forsberg Itä-Suomen yliopistosta.

Itä-Suomen yliopiston tiedote