Triage ohjaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan

Teksti: Johanna Eronen Kuva: Sakari Partanen

Millaisessa vaivassa on käännyttävä terveydenhuollon puoleen ja kuinka nopeasti? Mitkä krempat voi hoitaa kotona ja miten? Näihin kysymyksiin kansalainen saa neuvoja maksuttomasta Päivystysapu 116117 -numerosta. Palvelu toimii vuorokauden kaikkina aikoina ja lähes koko maassa.

Jos Päivystysapu ohjaa sairastuneen päivystykseen, on Pohjois-Savossa suuntana usein Kuopion yliopistollinen sairaala.

KYSissä tulijan vastaanottaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden eli ammattitermein ilmaistuna tekee triagen. Triagen tavoitteena on saada päivystys toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti ohjaamalla potilaat saamaan oikeaa hoitoa sopivaan hoitopaikkaan.

– Pääsääntöisesti meille tulijat ovat soittaneet Päivystysapuun, mistä on kirjaus henkilön tiedoissa potilastietojärjestelmässä. Tämä on triagessa avuksi. Lähetteellä tulevilla saapumissyy näkyy lähetteessä, kertoo sairaanhoitaja Jenni Ronkainen.

Potilaan haastattelun ja perusmittausten avulla triagehoitaja arvioi tarpeen päivystykselliselle hoidolle. – Käydään ihan iholla eli tarkistetaan pulssi ranteesta ja tunnustellaan miltä iho tuntuu, onko vaikkapa kylmänhikinen, Ronkainen kuvailee.

Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Käytännössä vaiva siis määrittää odotusajan, kun vakavammin sairaat hoidetaan ennen lievemmin sairaita. Kiireellisyys voi myös muuttua, jos potilaan voinnissa tapahtuu muutoksia.

Milloin päivystyshoitoa tarvitaan

Päivystyshoitoon ohjaaminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisiin ohjeisiin. Ohjeistus määrittää myös tilanteet, joissa päivystyshoidolle ei ole tarvetta, vaan potilas ohjataan terveyskeskukseen sen aukioloaikana.

Päivittäin KYSin triageen ohjautuu ihmisiä, joiden vaiva ei vaadi päivystyksellistä hoitoa. Osa tulee Päivystysavun ammattilaisen kehotuksesta, sillä puhelimessa tilanteen arvioiminen ei ole täysin aukotonta. Esimerkiksi fyysiset mittaukset eivät onnistu ja joissain tapauksissa tilanne on syytä tarkistaa paikan päällä.

Oma lajinsa ovat he, jotka suuntaavat KYSin päivystykseen sen kummempaa miettimättä, koska tapana on ollut hakeutua hoitoon KYSiin.

Triagehoitajaa tällainen luottamuksenosoitus hymyilyttää, mutta samaan aikaan on syytä muistuttaa, mitä varten päivystys on: Siellä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia sairauksia ja vammoja, jotka hoitamattomana saman vuorokauden aikana vaarantavat potilaan terveyden.

– Pienet nyrjähdykset, aikuisen korvakipu tai ikäihmisen yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat tyypillisiä esimerkkejä tilanteista, joissa päivystyshoidon tarvetta ei ole ja silti saatetaan tulla päivystykseen, mainitsee sairaanhoitaja Petri Jaakkonen.

Tulijalle voi olla yllätys, kun hänet päivystyksestä ohjataan takaisin kotiin ja ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Jaakkosen kokemuksen mukaan ihmiset keskustelun myötä kuitenkin yleensä ymmärtävät tilanteen. Tarvittaessa triagehoitaja voi pyytää yleislääkärin arvioimaan tilannetta kanssaan.

– On tärkeää kertoa meille onko vaiva äkillinen, uusi vaiva. Oireet tulisi kertoa liioittelematta ja vähättelemättä, Jaakkonen toteaa.

Oman asuinpaikan terveyspalveluista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin palveluja tarvitsee. Pohjois-Savon terveyskeskuksissa on kiirevastaanottoja iltaisin ja viikonloppuisin. KYSin päivystyksen yhteydessä toimii Kuopion kaupungin päivystysvastaanotto iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Varkaudessa ja Iisalmessa on ympärivuorokautiset päivystysyksiköt.

KYSin laaja ympärivuorokautinen päivystys palvelee koko Pohjois-Savoa ja tiettyjen erikoisalojen, kuten neurokirurgisten päivystyspotilaiden osalta myös Itä- ja Keski-Suomea.

Kansalaisille KYSin päivystyksen väellä on yksi toive ylitse muiden: ”Soita 116117 ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä välittömästi uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.”

Lisää aiheesta: Milloin päivystykseen

Kaikki ajankohtaiset