Kartta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Perusterveydenhuollon yksikön HYTE-tiimi vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) koordinoinnista Pohjois-Savon alueella. Päävastuu pohjoissavolaisten hyvinvoinnin edistämisestä on alueen kunnilla, joiden työtä HYTE-tiimi tukee.

Esittely

POHJOIS-SAVON HYTE-TYÖ

SUUNTA: Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma

Mitkä ovat Pohjois-Savon suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat?

Lue lisää

KEINOT: HYTE-menetelmät

Kun suunta on selvillä ja korjattavat hyvinvointivajeet tiedossa, pitää valita sopiva menetelmä hyvinvointivajeen korjaamiseksi. Menetelmien valinnassa käytämme Pohjois-Savossa ”kolmen korin mallia”.

Lue lisää

RAKENNE: Pohjois-Savon HYTE-rakenne

Pohjois-Savon HYTE-työ tarvitsee yhteisesti sovitun rakenteen.Pohjois-Savon HYTE-työtä johtaa poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä ja työrukkasena toimii HYTE-tiimi

Lue lisää

HYTE-TYÖN PAINOPISTEALUEET

sydän

EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ

Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat ovat Pohjois-Savon suurimpia haasteita. Puutumme näihin ongelmiin vahvistamalla suojaavia tekijöitä ja vahingoittavien tekijöiden vähentämistä.

Lue lisää
jumppa

RIITTÄVÄ TOIMINTA- JA TYÖKYKY

Hyvä toiminta- ja työkyky auttaa jaksamaan työelämässä ja selviytymään arjessa. Keskeiset uhat toimintakyvylle liittyvät mm. ylipainoon, liikkumattomuuteen, vähentyneeseen uneen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä sydänsairaudet ja diabetes. Toimintakyvyn parantamiseksi edistetään näyttöön perustuvien keinojen käyttöönottoa ja itsehoitoa.

Lue lisää
kädet

OSALLISUUDEN VAHVISTUMINEN JA YKSINÄISYYDEN VÄHENTÄMINEN

Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot lisäävät hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä ja suojaavat syrjäytymistä vastaan. Osallisuuden vahvistamiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi tehdään työtä nuorten, työikäisten että ikäihmisten parissa yhteistyössä järjestökentän kanssa.

Lue lisää

...

lukko

TAPATURMIEN, VÄKIVALLAN JA TURVATTOMUUDEN EHKÄISY

Tavoitteena on, että lähiympäristöt tukevat hyvinvointia ja turvallista elämää. Paneudumme kaatumisten ja putoamisten, kiusaamisen, väkivallan ehkäisyyn ja liikenneturvallisuuden ja terveellisen ympäristön edistämiseen.

Lue lisää
Mielitekosanoinlogo

Mieliteko -kehitysohjelma

Pohjois-Savossa on käynnistynyt koko maakunnan kattava Mieliteko-kehitysohjelma, jonka tavoite on lisätä mielen hyvinvointia ja vähentää päihteiden käyttöä Pohjois-Savossa. Ohjelman toteuttamisen mahdollistaa Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hanke. Ohjelman kohderyhmää ovat maakunnan kaikki työikäiset, 18–64-vuotiaat asukkaat. Erityisesti työ suuntautuu heikommassa asemassa, työelämän ulkopuolella ja työttöminä oleviin.

Lue lisää
Tiesitkö että tekstit

Tiesitkö että ... -vinkkejä

Tiesitkö että ...-vinkit nostavat esille ajankohtaisia hyte-aiheita, jotka meidän jokaisen Pohjois-Savon asukkaan olisi hyvä huomioida arjessa. Vinkit ovat vapaasti eteenpäin välitettävissä.

Lue lisää

YHTEYSTIEDOT

HYTE-ESITE

UUTISKIRJEET

 

Takaisin

Laadukkaassa ja tehokkaassa HYTE –toiminnassa eri toimialat ovat sitoutuneet hyte-toimintaan, vastuut on määritelty, resurssit ja seuranta kunnossa

Laadukkaassa ja tehokkaassa HYTE –toiminnassa eri toimialat ovat sitoutuneet hyte-toimintaan strategiatasolla, vastuut on määritelty, resurssit varattu ja seuranta ja analyysi kunnossa. Miten tämä toteutuu Pohjois-Savossa?


Laadukkaassa ja tehokkaassa HYTE –toiminnassa eri toimialat ovat sitoutuneet hyte-toimintaan strategiatasolla, vastuut on määritelty ja huolehdittu HYTE:n toimeenpanosta, HYTE:n seurannasta ja tarveanalyysistä on huolehdittu, varattu riittävät voimavarat, sovittu yhteisistä käytännöistä, huolehdittu asukkaiden osallisuudesta ja sovittu toimialakohtaisesti HYTE-toiminnosta, jotka jokaisen tulee organisaatiossa toteuttaa (ks. www.teaviisari.fi).

Pohjois-Savon terveydenedistämisen suunta on hyvä, mutta meillä on myös vielä parannettavaa. Toimiakseen laadukkaasti ja tehokkaasti kunnan on huomioitava kaikki näkökulmat eli
-    sitoutuminen eli organisaation on sitoutunut HYTE-työhön strategiatasolla. Eri toimialojen sitoutuminen strategiatasolla tarkoittaa muun muassa sitä, että valtakunnalliset HYTE-toimintaan liittyvät ohjelmat, lait ja asetukset käydään läpi eri toimialojen johtoryhmissä ja valtuustoryhmissä ja pohditaan mitä toiminta tarkoittaa meidän kunnassa toimenpiteinä
-    johtaminen eli HYTE-toiminta on organisoitu, vastuut on määritelty ja huolehdittu toimeenpanosta.
-    seuranta ja tarveanalyysi eli väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä seurataan ja tehdään tarveanalyysiä väestöryhmittäin (mm. ikä- ja sukupuoli) ja näistä raportoidaan johtoryhmälle ja luottamushenkilöille
-    voimavarat eli HYTE-toimintaa on resursoitu (henkilöstö, osaaminen, tilat jne.)
-    yhteisistä käytännöistä on sovittu eli toimintaohjeet ja sovitut toimenpiteet eri toimialoilla on sovittu.
-    osallisuus eli väestöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin eri toimialoilla toteutettavan hyte-toiminnan alueilla
-    ydintoiminnat on sovittu eli toimialakohtaisesti on mietitty hyte-toiminnot, jotka jokaisen organisaation tulisi toteuttaa

Terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne Pohjois-Savossa on hyvä, mutta meillä on vielä paljon parannettavaakin.

Terveydenedistämisaktiivisuutta tarkastellaan kuntajohdon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, liikunnan, perusterveydenhuollon ja kulttuurin näkökulmista. Näistä terveydenedistämisaktiivisuus Pohjois-Savossa toteutuu parhaiten kuntajohdossa.

Kuvio: Pohjois-Savon terveydenedistämisaktiivisuus eri sektoreilla (www.teaviisari.fi, 31.3.2021).

 

Kuntajohdon osalta Pohjois-Savon paras tulos on seuranta ja tarveanalyysissa. Pohjois-Savon kuntien johtoryhmät seuraavat ja valtuustolle on raportoitu väestön terveydentilaa, elinympäristön terveellisyyttä, elinoloja, elintapoja, elämänhallintaa, väestöryhmien välisiä terveyseroja ja asukkaiden koettua osallisuutta. Muutamassa kunnassa tarvitaan vielä kehittämistä edellä mainituissa asioissa, kuten Leppävirralla, Kaavilla ja Suonenjoella.

Kuntajohdon osalta eniten parannettavaa on osallisuuden edistämisessä. Asukkaiden osallisuutta tulisi hyödyntää entistä enemmän palveluiden suunnittelussa, kuten kuntalaisten osallistamisessa hankintojen valmisteluun, seurantaan ja arviointiin sekä mahdollisuudessa osallistua kunnan talouden suunnitteluun tai mahdollisuuteen vaikuttaa päätösten valmisteluun verkossa. Sen lisäksi Pohjois-Savon kunnissa yleisavustukset ja avustukset järjestöille ovat keskimääräisellä tasolla.

Perusopetuksessa terveydenedistämisaktiivisuus on heikentynyt hieman viime vuosina. Eniten kehitettävää on voimavaroissa. Voimavaroja kaivataan erityisesti opettajamitoitukseen ja tilanne on tältä osin huonoin suhteessa vertailumaakuntiin. Huonoin tilanne opettajamitoituksessa (opettajia/100 oppilasta) on Kiuruvedellä, Siilinjärvellä ja Kuopiossa (v.2019). Parhaiten perusopetuksen ulottuvuuksista toteutuu yhteiset käytännöt.

Lukiokoulutuksen puolella on sitouduttu terveydenedistämiseen strategiatasolla. Kehitettävää kuitenkin löytyy, sillä terveydenedistämisaktiivisuudessa ollaan huonoimmalla sijalla suhteessa vertailumaakuntiin ja koko maahan. Kehittämistä tarvitaan erityisesti Vieremällä ja Siilinjärvellä.  Eniten kehitettävää on voimavaroissa, erityisesti kuraattori – ja lääkärimitoituksessa. Yhteisissä käytännöissä on kehitettävää erityisesti toimintaohjeen tekemisessä opiskelijaruokailuun osallistumisen seurannassa, jonka suhteen tilanne on huono lähes kaikissa Pohjois-Savon kunnissa paitsi Iisalmessa. Jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa tulisi myös tehdä toimintaohje istumisen vähentämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.

Ammatillisen koulutuksen terveydenedistämisaktiivisuudessa on eniten kehitettävää kiusaamisen seurannassa, jatkossa pitäisi kirjata ja tilastoida havaitut tapaukset systemaattisesti. Toiseksi eniten kehittämistä vaatii tupakoinnin ja päihteiden käytön seuranta, erityisesti opiskelijan tupakoinnissa toimipisteen alueella. Myös ammatillisen koulutuksen puolella on parannettavaa lääkäri- ja psykologimitoituksessa. Ammatillisessa koulutuksessa toteutuu parhaiten sitoutuminen. Organisaatio on sitoutunut HYTE-työhön strategiatasolla; valtakunnalliset HYTE-toimintaan liittyvät ohjeistukset käydään läpi henkilöstökokouksissa ja viedään ne käytäntöön omaan organisaatioon.

Perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne on samansuuntainen kuin koko maassa keskimäärin ja parempi kuin vertailumaakunnissa. Parhaiten toteutuu voimavarat, erityisesti henkilöstömitoituksen osalta ja osallisuus perusterveydenhuollossa. Heikoimmat pisteet Pohjois-Savon maakunta saa sitoutumisen sekä seurannan ja tarveanalyysin toteutumisessa, jossa varsinkin erilaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien ohjelmien käsittely ja raportointi luottamushenkilöiden ja johtoryhmien kanssa oli vähäistä. Kehitettävää on asetusten mukaisten terveystarkastusten toteutumisessa ja diabeteksen ehkäisyn suunnitelmallisuudessa. Terveyskeskusten hoitotyön johtaminen toteutuu vaihtelevasti, kaikissa terveyskeskuksissa ei ole hoitotyön johtajaa. Päihdepotilaiden seurannassa ja ohjauksessa sekä heidän läheistensä neuvonnassa on paljon kehitettävää. Samoin terveyden edistämisen johtamisvastuun ja/tai koordinointiin resursoimisessa. Myös lähisuhde- ja perheväkivallan tekijöiden ohjauksen suunnitelmallisuus vaatii paljon kehitettävää.

Kulttuurin terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu parhaiten johtamisessa ja yhteisten ydintoimintojen sopimisessa. Eniten kehitettävää on seurannassa ja tarveanalyysissä, mm. saavutettavuuden arvioinnissa sekä voimavaroissa, erityisesti henkilöstön määrässä. Seuranta ja tarveanalyysissä on parannettavaa erityisesti erilaisten asioiden esittelyssä johtoryhmälle. Johtoryhmälle olisi esiteltävä kävijämäärien lisäksi kuntalaisten tyytyväisyys kulttuuripalveluihin, terveydenhuollon parissa kulttuuritoimintaan osallistuneiden määrä, samoin jos sote-palveluista tehdään vierailuja kulttuuriyksiköihin. Lisäksi olisi esiteltävä taiteen perusopetukseen osallistuvien suhteellinen määrä alle 18-vuotiasta. Samat asiat tulisi esitellä myös luottamushenkilöille.

Liikunnan toimialalla terveydenedistämisaktiivisuus on Pohjois-Savossa keskimääräisellä tasolla suhteessa vertailumaakuntiin. Parhaiten toteutuu osallisuus. Osallisuuden osalta hyvä tulos on siinä, että täällä järjestetään yhdistysten ja liikuntatoimen yhteiskokouksia, useammassa kunnassa toimii seurojen edustajien asiantuntijaelin.

Eniten kehittämistä tarvitaan seuranta- ja tarveanalyysissä, joka tarkoittaa sitä, että Pohjois-Savossa kehittämistä olisi erityisesti pyöräliikenteen määrän seurannassa liikennelaskurilla tai liikennelaskennalla, tarvittaisiin yhteenvetoja lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden liikunta-aktiivisuudesta, seuratoimintaa osallistuvien lasten osuudesta ja liikkumis- ja toimintaesteisten liikunta-aktiivisuudesta hyvinvointikertomuksiin. Liikuntapaikkojen käyntitiedot raportoidaan hyvinvointikertomuksessa jo hyvin. Edellä mainitut asiat tulisi olla säännöllisesti seurattuja, seuranta ja analyysi tulisi olla sukupuolittain eriteltynä ja esittely tulisi tehdä niin johtoryhmälle kuin luottamushenkilöille.

Toiseksi eniten kehittämistä vaatii sitoutuminen. Sitoutumisen kohdalla petrattavaa löytyy muun muassa valtakunnallisten ajankohtaisten liikunnan eri ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa sekä johtoryhmissä ja pyöräteiden kunnon arvioinnissa kuntoluokituksella.

HYTE on yhteinen laatu- ja toimintaprosessi eri toimialoilla.

Laadukkaan ja tehokkaan HYTE-toiminnan edistämiseksi vaaditaan se, että hyte-prosessi on mietitty läpi kunta ja maakuntaorganisaation strategiatasolta ruohonjuuritasolle toimivaksi prosessiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on poikkileikkaavana juonena eri toimialoilla. Se ei ole vain yksittäisen vaikuttavan menetelmän toteuttamista, vaan myös sitoutumista eli hyten viemistä strategiatasolle, seurantaa ja analysointia, riittävien resurssien varaamista ja yhteisiä toimintakäytäntöjä. Hyte:stä pitäisi tehdä tehdä oman prosessikuvaus kunnan laatujärjestelmään. Prosessi on kaikkien toimialojen yhteinen prosessi.

Valtakunnalliset hyvinvoinnin ja terveydenedistämiseen liittyvät ohjelmat, lait ja suositukset käydään läpi kunnan johtoryhmässä ja luottamushenkilöiden keskuudessa tai yksittäisen organisaation henkilöstökokouksissa ja nämä valtakunnalliset ohjeistukset jalkautetaan toimenpiteiksi riittävin resurssein omaan kuntaan tai organisaatioon. Lisäksi tehdään omassa kunnassa analyysi siitä, mitkä asiat erityisesti vaativat kehittämistä ja mitkä jo toimivat. Toimenpiteitä viedään käytäntöön, mutta tärkeä on seurata miten asiat etenevät ja näistä tulee myös raportoida jälleen johtotasolle. 

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisaktiivisuudesta kirjoitteli

Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, HYTE-tiimi, sade.rytkonen(at)kuh.fi, p. 044 717 6370