Osallisuus

Vahvalla osallisuuden kokemuksella on merkittävät vaikutukset niin yksilön hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Se kannustaa yksilöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja olemaan aktiivinen omassa lähiympäristössään ja siten lisäämään omalta osaltaan kunnan elinvoimaisuutta. 

Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin.

Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Hyvinvoinnin lähteet ovat aineellisia mahdollisuuksia, kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen, koulutus ja harrastustarvikkeet. Ne voivat olla aineettomia, kuten luottamus, turva ja luovuus ovat. Hyvinvoinnin lähteet voivat myös olla jotakin aineellisen ja aineettoman väliin sijoittuvaa kuten palvelut.

Osallisuus ilmenee:

1) päätösvaltana omassa elämässä, mahdollisuutena säädellä olemisiaan ja tekemisiään sekä ymmärrettävänä, hallittavana ja ennakoitavana toimintaympäristönä

2) vaikuttamisen prosesseissa, joissa pystyy vaikuttamaan itsen ulkopuolelle esimerkiksi ryhmissä, palveluissa, asuinympäristössä tai laajemmin yhteiskunnassa;

3) paikallisesti, kun pystyy panostamaan yhteiseen hyvään, osallistumaan merkityksellisyyden luomiseen ja kokemiseen sekä liittymään vastavuoroisiin sosiaalisiin suhteisiin.

Osallisuutta edistävästä tiedosta ja käytännöistä muodostuu osallisuustyö, joka läpäisee ihmisten väliset kohtaamiset, paikalliset kumppanuudet, sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän ja niiden käytännöt niin, että mahdollisuudet kiinnittyä yhtä useampaan hyvinvoinnin lähteeseen vahvistuvat.

Osallisuustyö yhdistää paikallisesti sivistystyön, palvelut, elinkeinoelämän, seurakunnat, urheiluseurat, kansalaisyhteiskunnan ja asukkaat. Osallisuustyöllä luodaan ja jaetaan yhteiskuntaryhmät ylittävää arvoa ja hyvinvointia. Osallisuustyö nojaa toimijuuden vahvistamiseen. 

Osallisuutta omassa elämässä lisätään kohtuullisen toimeentulon, tarpeeseen vastaavien palveluiden avulla sekä tarjoamalla tilaisuuksia toimintaan, jossa luoda yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhtä lailla tärkeää on vaalia yksilön autonomiaa, vahvistaa elämän ennakoitavuutta ja lisätä elämän hallittavuutta ja toimintaympäristön ymmärrettävyyttä.

Osallisuutta voidaan mitata osallisuusindikaattoreiden väittämien avulla:

  • - Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  • - Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  • - Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  • - Olen tarpeellinen muille ihmisille
  • - Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  • - Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  • - Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  • - Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  • - Koen, että minuun luotetaan
  • - Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin. 

Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen - THL

Tärkeää osallisuuden elementti on miten ihminen itse kokee osallisuutensa, voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöihinsä. Keskeistä on tällöin arkiosallisuus mm päivittäisten tekemisten merkittävyys ja kokemus vaikuttamisesta oman elämän kulkuun, myönteisen palautteen saaminen, kuuluminen johonkin yhteisöön, kokemus tarpeellisuudesta muille, kokemus avun saannin mahdollisuudesta sitä tarvittaessa sekä vaikutusmahdollisuus johonkin elämänympäristön asioihin.

Osallisuutta tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomio mahdollisiin osallisuuden taustalla oleviin tekijöihin, jotka lisäävät myös eriarvoisuutta (mm. erilaiset riippuvuudet mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, elämän kriisit, työttömyys, köyhyys)

 

Pohjois-Savon tilanne

Pohjois-Savolaisten osallisuus on kehittynyt viime vuosina myönteiseen suuntaan, yhä useampi osallistuu aktiivisesti jonkin järjestön, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaa.

Pohjois-Savossa osallisuusohjelma on Keiteleellä, Siilinjärvelle ja Varkaudessa. Kuudella kunnalla osallisuus on nostettu tavoitteeksi ja toimenpiteiden kohteeksi kuntastrategiassa tai hyvinvointikertomuksessa. (Teaviisari, kuntajohdon vastaukset) sekä osallisuus on yksi Pohjois-Savon maakunnan hyvinvointipainopisteistä.

Osallisuuden koordinaatiota on olemassa kunta- ja kaupunkitasolla Varkaudessa ja Kuopiossa. Monissa kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori tai nimetty järjestöyhteyshenkilö on ottanut vastuuta osallisuustoiminnan edistämisestä. Pohjois-Savossa POSOTE20-hankkeessa on palkattu osallisuus- ja järjestökoordinaattori. Hankkeessa on suunniteltu erilaisia kehittämistoimenpiteitä osallisuuden huomioimiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksena on tehdä osallisuusohjelma Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

Pohjois-Savon kuntien HYTE-menetelmien kartoituksen v.2020 perusteella osallisuuden lainmukaiset työkalut, kuten nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvosto toimivat Pohjois-Savon kunnissa. Lisäksi matalan kynnyksen kohtaamispaikat löytyvät lähes kaikista kunnista.

Kehitettävää tarvitaan erityisesti yhteisöllisyyttä lisäävien asumisratkaisujen kehittämisessä, lapsiparlamentin käyttöönotossa, osallisuusmenetelmäkoulutusta ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen tai kehittämisasiakkuuden hyödyntäminen osana kehittämistyötä.   

Pohjois-Savossa toimii Pohjois-Savon Järjestöneuvosto, joka kokoaa 14 toimialaa yhden pöydän ääreen. Malli on kuvattu: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/pohjois-savon-jarjestoyhteistyo. Järjestöneuvoston toiminta perustuu verkostoihin, kuntien järjestöjen foorumeihin sekä teemaverkostoihin maakunnan alueella. Lähes jokaisessa kunnassa järjestetään vähintään kaksi järjestöiltaa säännöllisesti.