Tiesitkö että

Tiesitkö että banneri

Tiesitkö että

Tiesitkö että...

 

Pohjois-Savon HYTE kokoaa kahden viikon välein Tiesitkö että... vinkkejä kuntalaisille erilaisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista. 

Vinkkejä lähetetään parin viikon välein ajankohtaisista aiheista.

 

 



 

 

Lapset ja nuoret tarvitsevat yksinkertaisia neuvoja ja ohjeita siihen, miten toimia eri tilanteissa. Aikuiset eivät aina voi suojella lasta. Siksi lasten on opittava turvataitoja, joiden avulla voivat pitää huolta itsestään ja puolustaa omia rajojaan. Lisäksi lasten pitää oppia kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvo ja kehoa. 


Turvataitojen avulla lapset saavat taitoja suojella itseään häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan tilanteilta ja tilanteissa. Lisäksi rohkaistaan lapsia kertomaan huolistaan ja peloistaan luotettavalle aikuiselle. 


Turvataitokasvatuksessa lisätään lapsen tietoisuutta omasta kehostaan ja itsemääräämisoikeudestaan ja autetaan lasta tunnistamaan uhkaavia tilanteita. Lisäksi annetaan lapselle valmiuksia ja rohkeutta toimia jämäkästi ja itseään suojellen. 


Väestöliitto on tuottanut videoita sekä julisteita turvataidoista eri ikäisille ja eri kielillä. Nämä auttavat asioiden puheeksi ottamista lasten kanssa.  


Väestöliiton Turvataidot ja lapsen keho julisteen avulla fa12c54b-turvataitojuliste_suomi.pdf (vaestoliitto.fi)  turvataitojen opettaminen on konkreettisesti ihmiskehon eri osille nimien antamista ja opetellaan arvostamaan omaa kehoa. Kerrotaan lapselle, että uimapuvun alla olevat kehon osat ovat lapsen omia alueita ja lapsi saa määrätä niistä itse. Opetetaan kosketuksen sääntö eli millä eri tavoilla toista voi koskettaa ja toista saa koskettaa vain, jos se tuntuu toisen mielestä mukavalta ja sallitulta. Lisäksi opetetaan kolmen kohdan sääntö eli jos jokin tilanne tai kosketus tuntuu pahalta 1. Sano Ei , 2. Lähde pois ja 3 Kerro tutulle ja turvalliselle aikuiselle. 


Myös digiturvataidoilla voi vahvistaa lasten turvallisuutta älylaitteilla. Väestöliiton sivuilla onkin hyvät ohjeet miten voit opettaa digiturvataitoja: https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2022/08/c8956478-valmis-digiturvataitojuliste-linkeilla.pdf Kiusaaminen on kiellettyä myös älylaitteilla. Huonoa käytöstä ei pidä hyväksyä ja siitä pitää kertoa aikuiselle. Kaikki älylaitteilla oleva ei ole totta ja opetellaan lapsen kanssa tunnistamaan huijaukset. Myös älylaitteilla toimittaessa on tärkeä opettaa lapselle turvasääntö: Sano Ei, lähde pois ja kerro luotettavalle aikuiselle. On hyvä opetella myös yksityisyyden suojaamista eli ettei ketään saa kuvata ilman lupaa, alastomuus on yksityistä jne. 
Pidetään toisistamme huolta ja opetellaan keinoja suojata itseä ja vältellä vaaroja. 


Lähteet: 
Väestöliitto. Turvataidot. Turvataidot - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi) Luettu 19.9.2022
Tunne- ja turvataitoja lapsille. Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. THL. 2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-467-0
Materiaalit, mallit ja työkalut. Väestöliitto. Materiaalit, mallit ja työkalut - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)
 

Tiesitkö että…Sinä voit vaikuttaa. Puhu, kysy ja puutu. Sinä voit olla se, joka lopettaa kiusaamisen.

Kiusaamiseen liittyy yleensä vääristynyt vallan tavoittelu ja se on yleensä ryhmäilmiö. Kiusaaminen on pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka on toistuvaa ja tahallista ja se kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Kiusaamisessa on keskeistä teon tahallisuus ja systemaattisuus.  Pohjois-Savossa yli kolmasosaa 4-vuotiasta lasta on kiusattu kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla. (FinLapset 2018). Kiusaamista esiintyy siis jo varhaiskasvatuksessa. Noin 8 % pohjoissavolaisista 4. ja 5.luokan oppilaista on kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa, tytöt hieman enemmän kuin pojat. Pohjoissavolaisista 8. ja 9.lk:n nuorista kiusaamista vähintään kerran viikossa on kokenut 7%, lukiolaisista 1% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 3% (Kouluterveyskysely 2021). 


Tutkimuksen mukaan kiusatuksi tulleet kärsivät muita todennäköisemmin masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöistä. Kiusaaminen vaikuttaa kiusattuun koko elämän ajan. Aikuisenakin se voi näkyä uusien ihmissuhteiden solmimisen vaikeutena. 


Tehdään yhdessä Pohjois-Savosta paikka, jossa kukaan ei jää yksin, jossa kiusaamiselle ei suljeta silmiä tai sitä vähätellä. Me jokainen voimme tehdä asian eteen oman osamme. Sinä voit vaikuttaa. Puhu, kysy ja puutu. Sinä voit olla se, joka lopettaa kiusaamisen. Yksi hetki voi olla merkityksellinen ja muuttaa asioita parempaan suuntaan. 


”Yksi hetki” -videot lapsille, nuorille, vanhemmille, kasvattajille ja ammattilaisille. Tutustu ja hyödynnä kiusaamisen ehkäisyn toimissa halutessasi alla olevia videoita:


•    Entisen kiusaajan tarina: "Yksi hetki voi lopettaa kiusaamisen" video 
•    Entisen kiusatun tarina: "Yksi hetki voi auttaa selviytymään kiusaamisesta" video 
•    Vanhemman tarina: "Yksi hetki - Aikuinen ole läsnä" video 
•    Kiusaaminen on rikos: "Yksi hetki - Kiusaaminen on rikos" video 
•    Maksuttomat auttavat tahot: ”Yksi hetki – tukea kiusaamisen selvittelyyn”: video
Videot löytyvät myös sivuiltamme: Kiusaamisen ehkäisy - HYTE - PSSHP -> yksi hetki 

Lähteet: 
-    Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisy – Yksi hetki: Kiusaamisen ehkäisy - HYTE - PSSHP
-    MLL Kuka kiusaa, ketä kiusataan? Kuka kiusaa, ketä kiusataan? - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
-    Koulutervekysely 2021: Kouluterveyskyselyn tulokset - THL

 

 

Itsemurhien ehkäisypäivän tavoitteena on lisätä tietoa itsemurhista ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti. Itsemurha on edelleen vaiettu aihe. Yleisin syy itsemurhan taustalla on masennus ja siihen liittyvät päihdeongelmat, joihin tulee hakea apua jo varhaisessa vaiheessa.

Vuonna 2020 Pohjois-Savossa kuoli 12 henkilöä / 100 000 asukasta kohden itsemurhan seurauksena. Vastaava luku oli koko Suomessa 13/ 100 000. Huolestuttaa on, vuonna 2019 itsemurhan tehneistä 109 alle 25-vuotiaista ja vuonna 2022 Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaista kolmannes on ollut 18 - 29-vuotiaita nuoria. Nuorten kaikista kuolemansyistä itsemurhien osuus on yli kolmannes. Nuorten itsetuhoisuuteen liittyvien keskustelujen määrä on kasvanut MIELI ry:n Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa. MIELI ry:n Kriisipuhelin-keskusteluissa itsetuhoisuus on kuulunut korona-aikana aikaisempaa enemmän. Vuorokaudessa itsetuhoisuudesta keskustellaan noin 16 kertaa.

Itsetuhoisuus voi merkitä monia eri asioita. Myös itseään vahingoittavalla henkilöllä voi olla kohonnut itsemurhariski. Itsetuhoisuus on käyttäytymistä, jonka tavoitteena on oman hengen riistäminen.

Tärkeitä merkkejä itsetuhoisuudesta ovat:

• Uhkaus vahingoittaa itseään tai tappaa itsensä.

• Itsemurhaan johtavien keinojen etsiminen, esimerkiksi lääkkeiden, aseiden tai muiden tapojen.

• Itsemurhasta, kuolemasta tai kuolemisesta puhuminen tai kirjoittaminen.

• Toivottomuus.

• Raivo, viha, koston suunnittelu.

• Varomaton käytös, riskin otto, ajattelemattomuus.

• Henkilö tuntee olevansa ansassa, ei löydä ulospääsyä.

• Lisääntynyt päihteiden käyttö.

• Eristäytyminen perheestä, ystävistä ja yhteisöstä.

• Ahdistuneisuus, kiihtymys, ei saa unta tai nukkuu koko ajan.

• Huomattavat mielialan vaihtelut.

• Henkilö ei löydä syytä elää, elämällä ei tunnu olevan merkitystä.

Ihmisellä saattaa olla yksi tai useampia merkkejä näistä ja joillakin niitä ei ilmene ollenkaan

Osalla ihmisistä itselle aiheutettu vahinko ei ole tarkoitettu tuottamaan kuolemaa, vaikka samanaikaisesti saattaa esiintyä itsemurhaan liittyviä ajatuksia. Joillakin itsensä vahingoittaminen on tapa lievittää ahdistusta ja välttää itsetuhoisia tekoja.

Itsensä vahingoittamista on monenlaista. Siihen voi kuulua:

• Ihon viiltelyä, raapimista tai nipistelyä, joka jättää jäljen ihoon.

• Esineiden hakkaamista tai lyömistä, seurauksena mustelmia tai haavoja.

• Ihon repimistä.

• Sanojen tai kuvioiden raapimista ihoon.

• Parantuvien haavojen repimistä.

• Ihon polttamista tupakalla, tulitikuilla tai kuumalla vedellä.

• Hiusten repimistä säännöllisesti.

•Tarkoituksellinen lääkkeiden yliannostus, jonka tavoitteena EI kuitenkaan ole tappaa itseään.

Jos epäilet että läheisesi vahingoittaa itseään tarkoituksella, keskustele hänen kanssaan asiasta. Älä jätä huomiotta merkkejä, joita havaitset hänen kehossaan itsensä vahingoittamisen seurauksena.

Moni meistä tuntee tai ainakin tietää ihmisiä, jotka ovat tai ovat olleet itsetuhoisia tai ovat vahingoittaneet itseään. Moni meistä on huolissaan läheisten ja/tai muiden henkilöiden mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Jokainen voi kysyä, mitä sinulle kuuluu tai miten sinä voit? Ja ei vain kysyä vaan myös kuunnella, mitä toinen sanoo. Aina ei tarvita ammattilaisia kysymään tästä.

Jos uskot, että joku on itsetuhoinen, kysy sitä häneltä suoraan. Kun näet joitakin itsetuhoisuuden varoitusmerkkejä, yritä keskustella siitä, mitä olet huomannut. Jos epäilet, että jollakulla on kohonnut itsemurhariski, kerro hänelle huolestasi ja halustasi auttaa. On tärkeää kysyä suoraan, onko hänellä itsemurha-aikeita. Älä vältä sanan itsemurha mainitsemista. Voit kysyä esimerkiksi:

Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Oletko ajatellut tappaa itsesi?

Jos pystyt käyttäytymään tyynesti ja vakuuttavasti itsemurhakriisin ollessa kyseessä, käytöksesi voi rauhoittaa itsetuhoista henkilöä. Itsemurhasta puhuminen ei lisää itsemurhan vaaraa. Joskus sanotaan myös, että itsemurhasta puhuvat eivät toteuta aikomustaan, mutta tämäkään ei ole totta. Muista että itsemurhasta puhuminen voi olla henkilölle keino tuoda esille, kuinka pahalta hänestä tuntuu.

Kerro itsetuhoiselle henkilölle, että välität hänestä ja haluat auttaa. Ilmaise myötätuntoa hänelle ja hänen kokemukselleen. Ilmaise selkeästi, että itsemurha-ajatukset liittyvät usein mielenterveyden häiriöön, jota voidaan hoitaa. Pyri antamaan toivoa. Kerro, että itsemurha-ajatukset ovat ihmisille yleisiä eikä niiden pohjalta tarvitse toimia.

Itsetuhoiset ajatukset ovat usein avunhuuto ja epätoivoinen yritys paeta ongelmia ja ahdistusta. Rohkaise itsetuhoista henkilöä puhumaan. Hänelle on tärkeää ilmaista tunteitaan ja asioita, jotka saavat hänet toivomaan kuolemaa. Näistä asioista puhuminen voi olla suuri helpotus. Voi olla avuksi myös puhua joistakin ongelmista, joita henkilö kokee ylitsepääsemättömiksi. Keskustele siitä, miten ne voitaisiin ratkaista, mutta älä yritä ratkaista niitä hänen puolestaan.

Pyydä henkilöä, jolla on itsetuhoisia ajatuksia olemaan yhteydessä avun tarjoajiin. Pyydä häntä olemaan toteuttamatta itsetuhoisia suunnitelmia ja odottamaan avun saamista. Sopimuksen tekeminen, siitä ettei henkilö vahingoita itseään tällä välin, voi myös olla hyvä keino lisätä hänen turvallisuuttaan.

Jos itsemurhakriisi on akuutti, älä jätä henkilöä yksin ja ohjaa/vie hänet välittömästi ammattiavun piiriin. Erityisesti jos henkilö on käyttänyt päihteitä, tai hän on yrittänyt itsemurhaa aikaisemmin, on ammattiavun saaminen kiireellistä. Pyri varmistamaan, että avun hakeminen ja sen saaminen toteutuu.

Itsemurhia voidaan ehkäistä ja apua on saatavilla, kun on hätä. Aina voi soittaa 112 tai hakeutua oman kunnan terveyskeskukseen. MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Tänne voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kuopion Kriisikeskuksen vastaanotot ovat käytettävissä asuinpaikasta riippumatta.

Kansainvälinen päivä itsemurhien estämiseksi | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)

Itsemurhien määrä on puolittunut, mutta nuoret huolettavat | Suomen Lääketieteen Säätiö (laaketieteensaatio.fi)

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Itsetuhoisuus (mielenterveystalo.fi) /Itsensä vahingoittaminen (mielenterveystalo.fi)

Tiesitkö että....alkoholinkäyttötapojaan kannattaa kaikkien välillä pohtia

Alkoholia käytettäessä on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan omia alkoholinkäyttötapojaan. Käytänkö ollenkaan, käytänkö kohtuudella, onko käyttö ongelmallista ja haitallista, vai onko kyseessä jo sairaus eli alkoholismi? Onko käyttö humalakäyttöä? Käytänkö alkoholia ja mahdollisesti myös muita päihteitä ahdistukseen, masennukseen tai vaikka lieventämään yksinäisyyttä? Mitä aikaisemmin lisääntyvän ongelmakäytön tunnistaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkoholinkäyttöä oppii hallitsemaan ja välttää alkoholismin kehittymisen.


Alkoholinkäytön seuraamiseen ja alkoholiriippuvuuden mittaamiseen löytyy useita työkaluja ja testejä:


    OttoMitta.Seuraa omaa alkoholinkulutusta ja tunnistaa alkoholinkäytöstä aiheutuvia riskejä
    AUDIT-testi. Onko alkoholin kulutus kohtuullista?
    SADD-alkoholiriippuvuustesti. Mikä on alkoholiriippuvuuden taso?
    Yli 65-vuotiaan alkoholimittari | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi) Ikääntyvän henkilön alkoholin käyttö ja sen vaikutukset


Jos alkoholinkäyttö huolestuttaa, kokeile vähentää sen kulutusta itse
•    Vähennä kerralla nautitun alkoholin määrää.
•    Vaihda juomat miedompaan tai alkoholittomaan vaihtoehtoon.
•    Vältä tilanteita, joissa juot liikaa. Opettele myös kieltäytymään tarjotuista alkoholijuomista.
•    Vietä tipaton kuukausi. Saati tietoa riippuvuutesi tasosta.


Jos haluat vähentää tai lopettaa alkoholinkäytön, mutta se ei onnistu omin avuin, ota silloin yhteys esimerkiksi:
•    terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon, opiskeluterveydenhuoltoon
•    kotikaupungin/kunnan päihdepalveluihin
•    Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeneuvonta vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Päihdeneuvonnan puhelinnumero on 0800 900 45.


A-klinikkasäätiön Päihdelinkki - sivusto tarjoaa kattavasti tietoa, tukea ja neuvontaa päihteistä ja riippuvuuksista sekä päihteiden käyttäjille että heidän läheisilleen.


Lähteet:
Alkoholiriippuvuuden perinnöllisyys | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)
Eroon alkoholista – alkoholinkäytön vähentäminen ja juomisen lopettaminen | Alko


 

Tiesitkö että…hyönteisten puremien ja pistosten lieviä oireita voit hoitaa itse.

Kesään kuuluvat kärpäset ja hyttyset. Hyönteisten puremat ja pistot ovat Suomessa tavallisesti vaarattomia, mutta osa voi olla niille yliherkkiä. Hyönteisten pistot ja puremat voivat aiheuttaa iho-oireita kuten punoitusta ja kutinaa, mutta myös jopa allergisen reaktion. Hyönteisen erittämä myrkky tai syljen sisältävät ärsyttävät aineet aiheuttavat ihon kutinan. Mehiläisen pistosta ihoon jää piikki, joka kannattaa poistaa pinseteillä. Mäkärän purema muistuttaa verenpurkaumaa, ja niitä on yleensä jaloissa. Ihmiset reagoivat hyönteisten pistoihin yksilöllisesti. 

Hyönteisten lieviä pistosten ja puremien oireita voi hoitaa myös itse oireiden mukaan. Kutinan lievittämiseen voi kokeilla hydrokortisonivoidetta tai paikallisesti käytettävää antihistamiinia. Suun kautta otettavaa antihistamiinia voi ottaa myös ennakkoon, jos tietää lähtevänsä paikkaan, jossa on paljon hyönteisiä. Antihistamiini helpottaa allergiaoireita pienentämällä pistoskohdan koko ja vähentää myös kutinaa. Antihistamiineja voi käyttää myös 2-3 päivää hyönteisen pureman jälkeen. Ilman reseptiä myytävät hydrokortisonitabletit eli kyytabletit, kuten Kyypakkaus tai Ampikyy auttavat ampiaisen piston aiheuttamaan turvotukseen. 
Hyönteisen pureman aiheuttamaan turvotuksen helpottamiseen voi käyttää kylmäpakkausta tai painaa puremakohtaa vaikkapa jääpalalla. Kivun lievittämiseksi voi ottaa kipulääkettä. Älä raavi kutiavaa hyönteisen puremakohtaa, sillä raapiminen rikkoo ihon ja pidentää paranemisaikaa. 

Lääkäriin pitää mennä, jos omat kotikonstit eivät auta, iho-oireet leviävät tai hyönteisten purema- ja pistoskohdat tulehtuvat. 

Vakavissa allergisissa reaktioissa on välittömästi mentävä lääkäriin.

Jos hyönteisen puremasta tulee voimakasta turvotusta ja iho-oireita ja oireet leviävät voimakkaasti kauas pistopaikasta, voit olla vakavasti allerginen hyönteisen pistoille ja puremille. Oireina voi tulla myös hengenahdistusta, verenpaineen laskua, nielun tai kaulan turvotusta. Tällöin on mentävä heti lääkäriin. 

Vakavassa hyönteisallergiassa on anafylaksian vaara, joka etenee minuuteissa ja on hengenvaarallinen. Hoidoksi tarvitaan adrenaliinia heti oireiden ilmaantuessa. 

Ehkäise hyönteisten puremia

Hyönteisten puremia ja pistoksia voi ehkäistä tehokkaasti hyttyskarkoitteilla ja pukeutumisella. Pitkähihaiset ja väljät vaatteet ovat tehokkain suoja puremia vastaan. 


Lähteet: 
Terveyskirjasto: Lentävien hyönteisten pistot ja puremat - Terveyskirjasto
Allergia- iho- ja astmaliitto: Asiantuntija neuvoo: Näin hoidat hyönteisten puremia ja pistoksia - Allergia.fi
Yliopiston apteekki: Näin hoidat hyönteisen puremat | Yliopiston Apteekki | Yliopiston Apteekki

 

Puutarhatyöt ovat alkaneet. Kesällä pientä ja isompaakin nikkarointia voi olla tarpeen tehdä, jolloin tapaturmariski kasvaa. Ja voihan sitä astua mökkilaiturilla ruosteiseen naulaan. Onko jäykkäkouristusrokotuksesi voimassa?


Monella meistä rokotukset unohtuvat, kun lapsuus ja nuoruus jää taakse. Rokotussuojasta täytyy kuitenkin myös aikuisuudessa. 

Jäykkäkouristus on vakava tauti, jota voidaan ehkäistä tehokkaasti rokotuksilla. Jäykkäkouristuksen eli tetanuksen aiheuttaa bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä ja eläinten suolistossa. Tartunnan voi saada esimerkiksi haavan, rikkoutuneen ihon tai eläimen pureman kautta. Taudin oireena ovat kivuliaat lihaskouristukset. Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan, ja hoidetuistakin potilaista 1-2 kymmenestä menehtyy.


Jäykkäkouristusrokotukset kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan. Lapset ja nuoret saavat rokotukset neuvolassa ja koulussa. Aikuisiällä jäykkäkouristussuojaa tulisi tehostaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Tämän jälkeen rokotus tulisi uusia kymmenen vuoden välein.


Suomen kaltaisissa korkean rokotuskattavuuden ja hyvän hygieniatason maissa tautitapaukset ovat onneksi harvinaisia. Meillä todetaan yleensä noin 1-2 jäykkäkouristustapausta vuodessa. Taudilta voi suojautua ainoastaan ottamalla itse rokotteen. Maksuttoman rokotuksen saa terveyskeskuksesta.


Lähde: https://thl.fi/fi/-/likainen-haava-tai-elaimen-purema-voi-altistaa-jaykkakouristukselle-rokotussuojasta-taytyy-huolehtia-lapi-elaman

Kaikki suomalaiset naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Kohdunkaulan syövän seulontanäyte otetaan 30–65-vuotiailta naisilta, osassa kuntia kutsutaan seulontaan myös 25-vuotiaat naiset. Tutkimus on maksuton, ja siihen tulee henkilökohtainen kutsukirje.  

Jokaisen naisen on hyvä osallistua seulontaan, koska se on helppo tapa ehkäistä syöpää. Kohdunkaulan syöpään voivat sairastua kaikenikäiset naiset eikä sukupuolisella suuntautumisella, seksuaalisella aktiivisuudella tai käytetyllä ehkäisymenetelmällä ole merkitystä.  

Tärkein yksittäinen taustatekijä kohdunkaulan syövän synnyssä on sukupuoliteitse leviävän ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama pitkittynyt tulehdus ja muita tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi ja klamydia.  

Syövän esiasteita voidaan löytää seulonnan avulla ja hoitaa ennen kuin varsinainen syöpä pääsee kehittymään. Tehokkaan seulonnan myötä kohdunkaulan syöpä on Suomessa vähentynyt. Esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan seulontaohjelmassa yli 600 vuodessa. Nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa. Suurin osa kohdunkaulan syövistä löytyy naisilta, jotka eivät ole osallistuneet seulontoihin.  

Seulonnassa kohdunsuulta otetaan gynekologinen irtosolunäyte, joka tutkitaan papa- ja/tai HPV- testillä. Seulontanäyte on paras keino löytää muutokset, jotka voivat ajan myötä muuttua pahanlaatuisiksi. Näytteenoton suorittaa näytteenottoon koulutettu hoitaja. Näytteenotto ei aiheuta kipua, mutta pientä nipistystä voi tuntua.  

Tutustu asiaan tiivistetysti myös videon avulla: ”Tervetuloa seulontaan” https://www.youtube.com/watch?v=BeetmNAqhpg 

Lue lisää Suomen Syöpärekisterin sivulta: Kohdunkaulan syövän seulonta - Syöpärekisteri (syoparekisteri.fi) 

Päihteiden käyttö koskettaa Suomessa arviolta jopa kahta miljoonaa läheistä. Päihteitä käyttävän läheinen voi olla vanhempi, isovanhempi, lapsi, sisarus, ystävä, työkaveri tai muu lähihenkilö. 5. toukokuuta vietetään Läheistenpäivää, päihdetyön järjestöt haluavat herättää läheisiä hakemaan apua ja tukea tilanteeseensa.


Päihderiippuvuus on sairaus, jossa päihde on elämän ensimmäisellä sijalla. Päihteiden käyttöä usein salaillaan ja hävetään, eikä omasta päihteiden käytöstä ole helppoa kertoa. Päihderiippuvuus on sairaus, josta toipuakseen ihminen tarvitsee apua ja hoitoa. Päihderiippuvuutta edeltää päihteiden riski- tai liikakäyttö ja alkoholia yli riskirajan käyttäviä aikuisia on Pohjois-Savossa paljon.


Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan, kyselyyn osallistuneista läheisistä joka kolmas kertoi, että heillä oli vaikeuksia selviytyä päivittäisistä toimistaan, kuten työstä, opiskelusta, kotitöistä ja harrastuksista. Läheisen ihmisen haitallinen päihteidenkäyttö tai päihderiippuvuus herättää erilaisia tunteita, kuten surua, pelkoa, pettymystä, vihaa ja halveksuntaa. Mutta toisaalta on myös toiveikkuutta ja luottamusta tilanteen muuttumisesta. 


Läheisen valintoja voi olla vaikea ymmärtää ja läheisen toiminta voi tuntua järjenvastaiselta ja itsekkäältä. Päihteitä käyttävään läheiseen voi olla vaikea luottaa. Stressi ja huoli voivat aiheuttaa läheisissä erilaisia fyysisiä oireita kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta tai ylensyömistä, sydänoireita sekä erilaisia kiputiloja, joille ei löydy selittävää syytä. Läheiset hakevat tukea itselleen tai perheelleen usein vasta kun tilanteeseen liittyvä huoli ja stressi on jatkunut jo pitkään.


Suomessa on jopa 70 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lapsen ja nuoren kokemia haittoja päihteiden käytöstä voivat olla muun muassa perheriidat, häpeä, ahdistus ja unen puute. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia monen lapsen elämässä ”tässä ja nyt” ja vaikutukset voivat ulottuva aina aikuisuuteen asti. Vanhemman alkoholinkäyttö on lapsen ongelma silloin, kun se häiritsee lasta tai aiheuttaa lapselle kärsimyksiä ja haittaa lapsen kasvua ja kehitystä, lapsen normaalia arkea. Monet hakevat apua lapsuuden kokemuksiinsa vasta aikuisuudessa, kun ne nousevat pintaa esim. ahdistuksen tunteina. Vastuu siitä, että lapsi tai nuori saa tukea tilanteessa, jossa läheinen on päihteidenkäyttäjä, on kaikilla aikuisilla. Pohjois-Savossa Lapsi lasin takana- kampanjassa haluamme kiinnittää aikuisten huomiota alkoholinkäyttöön tilanteissa, joissa lapset ja nuoret ovat läsnä. 


Moni päihteitä käytävän läheinen elää asian kanssa yksin. Häpeän vuoksi aiheesta ei kerrota ystäville, sukulaisille tai työkavereille. Läheisen energia menee huolehtimiseen ja muiden läheisten auttamiseen, jolloin omat voimavarat ehtyvät. Vaikean tilanteen kanssa ei tarvitse olla yksin. Läheisen kannattaa hakea tukea ajoissa, kun voimavaroja on vielä jäljellä ja huolet eivät ole kasvaneet liian suureksi. Asiasta on hyvä puhua läheisille, ammattilisille tai hakeutua vaikka järjestöjen tai seurakuntien vertaistuen piiriin. On tärkeä tunnistaa omat rajansa ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Tukea on saatavilla.


Valtakunnallinen päihdeneuvonta p. 0800 900 45 (24/7 maksuton ja anonyymi). Ehyt ry
Päihdelinkin keskusutelualue: Päihdelinkin keskustelualue • Näytä alue - Vilpola (paihdelinkki.fi) tai Päihdelinkin keskustelualue • Näytä alue - Kotikanava (paihdelinkki.fi)
AA:n auttava puhelin päihteiden käyttäjille p. 09 750 200. AA:lla on lisäksi useita paikallisia puhelimia
Al-Anonin auttvat puhelimet päihteiden käyttäjien läheisille 
Irti huumeista ry:n auttava puhelin antaa tukea, apua ja tietoa huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen numerossa 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat). Palvelu on maksuton
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia. Kriisipuhelin 09 2525 011

Nollalinja on auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Väkivalta- ja kriisityön ammattilaiset auttavat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nollalinja p.080 005 005 (valtakunnallinen, maksuton, auki 24/7)

Lähteet:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/paihteita-kayttavan-laheiset-jaavat-surullisen-usein-yksin-laheistenpaiva-muistuttaa-tuesta?publisherId=69817437&releaseId=69939862
Omaisen opas - FinFami Uusimaa ry - Omaiset mielenterveyden tukena
Mitä on lasinen lapsuus? | Lasinen lapsuus
Auttavat puhelimet | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Liikunta vaikuttaa mieleen kuten stressinhallintaan ja vahvistaa ahdistuksen ja menetysten sietämistä ja sopeutumista elämäntilanteiden muutoksiin. Liikunta tuottaa mielihyvää, iloa ja virkistymistä. Liikunnan mieleen vaikuttavia mekanismeista tiedetään vielä vähän, mutta liikunta voi vaikuttaa stressin hallintaan esimerkiksi hormonien erityksen kautta. Fyysinen rasitus lisää muun muassa kasvuhormonin, tyreotropiinin, prolaktiinin, kortikotropiinin ja kortisolin pitoisuuksia. Liikunta parantaa myös oppimista ja muistia. Hyvin suunniteltu liikunta, joka sisältää myös hyvien kokemusten ja palautteen saamista voi vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa. Usein masennukseen liittyy mielihyvän tai mielenkiinnon kokemisen vähentyminen, aloitekyvyn menetys, toivottomuus ja passiivisuus. Liikunnasta voi saada helpotusta myös masennusoireisiin. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat sitä myönteisempiä, mitä pidempään liikuntaa jatketaan.

Liikunta vaikuttaa myös sydämeen. Liikkumalla riittävästi voit saada lisää terveitä elinvuosia. Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Liikunnan vaikutuksesta sydämen leposyke pienenee ja sydämen iskutilavuus suurenee. Liikunta myös alentaa tehokkaasti verenpainetta. Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on pienempi ja säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua. Henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine, liikunta voi laskea verenpainetta lähes yhtä paljon kuin yhdellä lääkkeellä saatu muutos. Liikunta voi suurentää veren hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuutta pienentää veren huonon eli LDL -kolesterolin pitoisuutta.

Liikunta vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, sosiaaliseen puoleen. Ryhmäliikunnalla on erityisen paljon myönteisiä vaikutuksia. Liikunta voi lisätä yhteenkuuluvuuden ja ystävyyden tunnetta sekä läheisyyden kokemusta. Nämä yleensä myös lisäävät motivaatiota liikkumiseen. Mikäli liikuta on sellaista, että siinä osallistujat ovat vaihtelevasti eri osallistujien kanssa yhdessä tekemisissä, lisää ystävyyssuhteita ja vähentää torjutuksi tulemista. 

Lähteet: 
Liikunta ja mielenterveys - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
Liikunnan vaikutuksia sydämen terveyteen - Sydänliitto (sydan.fi)

Rintoja kannattaa tutkia säännöllisesti, jotta mahdolliset rintasyöpään viittaavat poikkeamat havaitaan ajoissa. Suurin osa rintasyövistä todetaankin naisen itsensä löytämän muutoksen perusteella. 


Omat rintansa on hyvä tuntea ja rintojen tarkkailusta on hyvä tehdä säännöllinen rutiini. Mitä nuorempana säännöllisen tutkimisen aloittaa, sitä paremmin oppii tuntemaan rintansa ja havaitsemaan myös mahdolliset poikkeamat.


Tarkastele ja tunnustele. Tarkastele rintojen ja nännien kokoa, muotoa ja ihon väriä. Onko ihomuutoksia, vetäytymiä, kuoppia tai eritystä. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten kuukautisten päätyttyä, jolloin rinnat aristavat vähiten ja selinmakuulla tai suihkussa kun iho on liukas saippuasta tai vedestä. 


Tunnustele rinnat ja kainalot joka puolelta järjestelmällisesti painellen sormet suorina ja yhteen liitettyinä. Tutki molemmat rinnat siten, että käsi on vuoroin ylhäällä, käsi suorana sivulla ja alhaalla vartalonmyötäisesti. Jos löydät kyhmyn, rinnan muodossa muutoksia, ihon sisäänvetäytymiä, ihottumaa tai rikkouman nännipihassa, nännin sisäänvetäytymän tai eritettä nännistä tai rinnan punoitusta tai turvotusta, varaa aika lääkäriin. 


Kaikki löytyneet kyhmyt eivät ole vaarallisia, mutta jos löydät jotain poikkeavaa, pitää ne tarkistuttaa, joten varaa tällöin aika lääkäriin. Rintasyövän yleisin oire on kivuton kyhmy rinnassa, se ei aina kuitenkaan tarkoita syöpää. 


Tutustu Syöpäjärjestöjen esitteeseen: Tutki rintasi Syöpäjärjestöt_rintaesite_180919.pdf (amazonaws.com) 
Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kehittämispäällikkö, Heidi Kolehmainen kertoo aiheesta myös tallenteella 

Terveisin 
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi

Ikääntyessä on yhä tärkeämpi kiinnittää huomiota ruoan ravitsemukselliseen laatuun ja hyvä on myös seurata painon kehitystä, jotta voi arvioida energiansaannin riittävyyttä. Jos paino pysyy vakaana, energiatarve ja -kulutus ovat tasapainossa. Tärkeää on saada energiaa kulutustaan vastaavasti. 


On hyvä kiinnittää huomiota ruoan ravitsemukselliseen laatuun eli siihen, että saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Tarvittaessa ruokavaliota on täydennettävä elintarvikkeilla, monivitamiini-kivennäisainevalmisteella tai täydennysravintovalmisteilla. 


Energiantarpeen väheneminen ikääntyessä edellyttää huomion kiinnittämistä riittävään proteiinin saantiin. Sairaudet ja akuutit stressitilanteet, kuten leikkaus, lisäävät proteiinin tarvetta. Proteiinin lisäksi on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ikääntyneenä saa riittävästi energiaa. Ilman riittävää energiansaantia ruoan proteiini käytetään elimistössä energianlähteenä eikä se tue lihasmassan säilyttämistä. 


Hiilihydraattien lähteistä on hyvä suosia kuitupitoisia vaihtoehtoja. Suositeltavia ovat täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät, koska ne sisältävät kuidun ohella myös vitamiineja, kivennäisaineita ja muita suojaravintoaineita, kuten flavonoideja. Ikääntyneillä ravintokuidun merkitys suolen toiminnan edistämisessä korostuu. Jotta ravintokuidun saanti ruokavaliosta on riittävää, tulee ruokavalioon sisällyttää täysjyvävalmisteita, juureksi, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä ja rajoittaa sokerin ja runsaasti sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä. 


Terveyden ylläpitämiseksi on suositeltavaa käyttää pehmeitä rasvoja eli juoksevia kasviöljyjä esim. rypsiöljy ja oliiviöljyä. Pehmeitä rasvoja sisältävät myös kasviöljypohjaiset kasvirasvavalmisteet, kala, pähkinät ja siemenet.  Lisäksi tulisi rajoittaa kovien rasvojen käyttöä. Kovaa rasvaa sisältävät rasvaiset maitovalmisteet, juustot, voi ja muut voita sisältävät levitteet, liha ja makkarat, kookosrasva ja -öljy sekä kovilla rasvoilla, kuten voilla leivotut leivonnaiset. 

 

Lähde: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%c3%a4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Terveisin 
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi

Luontoympäristö tarjoaa useita mahdollisuuksia niin mielenterveyden kuin yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.


Luonnon voi tuoda omaa arkeen monin tavoin, myös pienillä teoilla. Esimerkiksi tietokoneen taustakuvan vaihtaminen luontoaiheiseksi riittää. Kotia voi sisustaa viherkasveilla. Luonto näkyy usein myös kodin ikkunasta, kun sitä pysähtyy katsomaan. Ikkunan avaaminen tuo happea ja kohta kevään tuoksua sisään.  


Parhaiten luonnon hyvinvointivaikutuksia saadaan luonnossa itse toimien. Hyvinvointivaikutusten saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse lähteä eräretkelle. Jo lyhyet käynnit puistoissa ja metsäpoluilla tuottavat suotuisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin


•    Verenpaine laskee ja jo noin 15—20 minuuttia luonnossa oleskelua auttaa laskemaan verenpainetta. Verenpainetta alentava vaikutus tulee esimerkiksi istumalla luonnossa tai rauhallisessa puistoympäristössä
•    Fyysiset oireet vähenevät. Ihmisen rentoutuessa jännittyneisyydestä ja huonoista työskentelyasennoista aiheutuvat fyysiset oireet vähenevät. Esimerkiksi päänsärky voi kaikota luonnossa liikkuessa
•    Stressi lievenee. Luonto vaikuttaa myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoliikunta voi vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn.
•    Luonto piristää mieltä. Se auttaa unohtamaan arjen huolet ja murheet.
•    Luonto houkuttelee liikkumaan myös uudestaan, eikä vaadita mitään urheilusuorituksia.
•    Jo luonnon näkeminen ja kuuleminen saa aikaan positiivisia vaikutuksia. Luontokuvat ja -äänet voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa
•    Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutukseen. Luonnon avulla suhde omaan itseen ja muihin ihmisiin koetaan myönteisemmäksi.


Kannattaa lähteä kokeilemaan, kohti kevättä kulkien. Paljon lisää tästä ja muustakin tärkeistä aiheista Mielenterveystalossa. Mielenterveystalo.fi - Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Terveisin,
Helena Törmi
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori
Pohjois-Savon HYTE- tiimi

Pohjois-Savossa meidän tulisi jokaisen huolehtia terveyttä edistävän liikunnan sisältymisestä päiväämme. Runsas, pitkäkestoinen ja yhtäjaksoinen istuva elämäntapa on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja tällä on todettu olevan muista elintavoista riippumattomia haitallisia yhteyksiä terveyteen. Meillä onkin ihan kansalliset suositukset olemassa istumisen vähentämiseksi, joka kehottaa välttämään runsasta istumista ja paikallaanoloa aina kun mahdollista. Suosituksen nimi onkin Istu vähemmän - voi paremmin!  

Lasten pitkäaikainen istuminen heikentää lasten terveyttä ja lisää muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Vanhempien tuleekin tarjota lapselle mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen, innostaa ja kannustaa liikkumaan ulkona ja sisällä. Aikuisella on vastuu, että lapsi ei vietä liikaa aikaa istuen. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä sopia pelisäännöt ruutuajan käytöstä niin ettei tule yhtäjaksoista istumista tuntia enempää yhdellä kertaa.  

Vanhempien kannattaa kannustaa nuoriaan hyötyliikuntaan, kulkemiseen aktiivisesti kävellen tai pyöräillen kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luokse.  

Kouluissa istumista voi vähentää oppituntien aikana jaloittelemalla ja vaihtelemalla istumisasentoja ja kannustaa aktiiviseen liikkumiseen välitunneilla.  

Aikuisilla työ on usein fyysisesti kevyttä ja paljon istumista sisältävää. Myös vapaa-aika saattaa sisältää istumista. Yli yhdeksän tunnin päivittäinen istuminen on yhteydessä lihavuuteen ja unen riittämättömyyteen. Istuminen on myös suolistolle hankala asento. Erityisesti ruokailun jälkeen on hyvä lähteä pienelle kävelylenkille, jotta ruoansulatus aktivoituu.  

Päivään kannattaakin lisätä erilaisia toimintoja, jotka lisäävät arjen aktiivisuutta. Hyviä ohjeita ovatkin seuraavat:  

  • Tauota pitkiä istumisen jaksoja 
  • Seiso aina kun puhut puhelimessa 
  • Vaihtele asentoja, aktivoi kehoa myös istuma-asennossa: jännitä pakara- ja reisilihaksi, koukistele ja pyörittele nilkkoja, kierrä ylävartaloa, venyttele kylkiä 
  • Nouse seisomaan muutaman kerran tunnissa ja liikuskele kevyesti ja samalla virkistyt! 
  • Käytä portaita 
  • Kävele kouluun, töihin, harrastuksiin, kauppaan tai muille asioille 
  • Sopisiko sinulle työpöytä, jonka voi nostaa seisontapisteeksi osaksi päivää 
  • Vapaa-ajalla tauota istumista ja liikuskele esim. Tv:n mainoskatkojen aikana 

Ikäihmisillä kaatuminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän istuu. Onkin tärkeä pitää yllä fyysistä toimintakykyä, erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa, joka vähentää samalla kaatumisriskiä. 

Sisällytä arkeen liikkumista; kävelyä, pihatöitä, kotitöitä jne. Ulkoilulenkki parantaa myös mielen hyvinvointia.  


Lähteet 

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. 2015: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3726-0 

Suositukset istumisen vähentämiseen - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi): https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suositukset-istumisen-vahentamiseen/

Terveyskylä, painonhallintatalo.fi Istumisen vähentäminen. https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/liikunta/istumisen-v%C3%A4hent%C3%A4minen 

Säde Rytkönen, 

Hyvinvointikoordinaattori, PSSHP 

Pohjois-Savon HYTE- tiimi 

Pohjois-Savolaista aikuisista kolmasosan (n. 32%) on arvioitu käyttävän alkoholia yli riskirajan. Mitään yleistä turvarajaa alkoholinkäytölle ei voida asettaa, mutta kohtalaisen riskin raja on naisilla 7 annosta viikossa ja miehillä 14 annosta viikossa. Vaikka riskirajat alittuisivat, kannattaa miettiä, onko oma juominen viime aikoina lisääntynyt. 


Usein pidämme itseämme ihan ”tavallisena alkoholinkäyttäjänä”, mutta omaa suhdetta alkoholiin on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, myös muulloinkin kuin tammikuussa. Oletko huolestunut alkoholinkäytöstä? Haluatko kohtuullistaa sitä? Tai oletko ylipäätään tyytymättömiä nykyiseen alkoholinkäyttöösi? Pohdinnan tukena voit käydä tekemässä testin, joka antaa myös palautteen alkoholinkäyttöösi liittyen Alkoholin käytön riskit - AUDIT | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)


Tammikuun Tipaton tammikuu -kampanja kannustaa myös pohtimaan syitä oman alkoholin käytön taustalla ja kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholin käyttöön liittyviä tottumuksia. 
Päihdelinkin ”Uusi alku”- antaa tietoa ja työvälineitä alkoholinkäytön lopettamiseen ja myös vähentämiseen. Uusi alku - 30 päivää ilman alkoholia | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi).

Lähteet:

Ehyt ry: Tipaton - EPT-verkosto
Päihdelinkki: Juomisen riskirajat | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi); 
Uusi alku - 30 päivää ilman alkoholia | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Terveisin Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

On arvioitu, että ihminen tekee yli kaksisataa ruokaan liittyvää päätöstä päivässä. Se on aika paljon! Ruokaympäristö vaikuttaa siihen, millaisia päätökset ovat ja ohjaavat sitä, mitä, milloin, missä ja kuinka paljon syödään. Toistuvista päätöksistä tulee vähitellen tapoja. Ruokatottumusten muotoutuminen alkaa jo varhain lapsuudessa ja aikuisilla on valta päättää siitä, mihin suuntaan ruokatottumukset kehittyvät.  

Ruokaan liittyvät tuoksut, kuvat ja äänet herättävät halun syödä. Tietynlaisten ruokien syöminen yhdistyy usein tietynlaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, jolloin tilanne tai ympäristö sellaisenaan voi toimia syömiseen johtavana herätteenä.  

Mikäli halutaan aikaansaada ruokakäyttäytymiseen muutosta, tarvitaan myös sellainen ympäristö, joka tukee sen toteutumista. Kun on tarjolla terveellistä ja monipuolista ruokaa säännöllisin väliajoin, on hyvät edellytykset terveellisiin ruokatottumuksiin ja normaalipainoisuuteen. Ruokaympäristö, joka altistaa toistuvasti energiatiheälle ja ravitsemuksellisesti heikkolaatuiselle ruoalle sekä epäsäännölliselle syömiselle, lisää riskiä ylipainoisuuteen. Pidetään siis kasviksia ja hedelmiä aina tarjolla.  

Vanhemmilla on suuri vaikutus siihen, miten ja mitä lapset syövät. Kotona saatavilla olevien epäterveellisten ruokien on osoitettu ennustavan epäterveellisempää ruokavaliotyyliä. 

Perheessä olisikin tärkeä panostaa yhteisiin ruokahetkiin, terveellisiin ruokavalintoihin, ateriarytmin säännöllisyyteen ja terveellisiin välipaloihin. Ruokaa ei tulisi käyttää palkitsemiseen tai mielipahan ja kielteisten tunteiden lievittämisen välineenä. Kiinnitetään huomiota ruokaympäristöön myös kotona, terveellisten vaihtoehtojen tarjolla olemiseen ja saatavilla olemiseen.  

Juhlapyhistä on lupa kuitenkin nauttia ja syödä syyllistämättä itseään. Joulu on juhla ja tällöin on lupa istua alas ja nauttia joulun ruoista. Syöminen on myös sosiaalinen tilanne. Ruoka kerää meidät yhteisen pöydän ääreen. Ruoasta nauttiminen yhdessä muiden kanssa on osa terveellisesti ja monipuolisesti syömistä. Joulun ruokapöydässä vallitsee syömisen ilo. Ruokaa ei silloin jaotella hyvää ja pahaan tai terveelliseen ja epäterveelliseen, vaan kaikki ruoka on neutraalia. Anna itsellesi jouluna lupa nauttia kaikesta, mistä itse tykkäät. Iloitaan yhdessä ruokailemisesta ja syyllisyydestä vapaasta syömisestä, myös joulupyhien ulkopuolella. Jos ruokavalio on arkisin kunnossa, ateriarytmi säännöllinen ja syöminen fiksua, ei joulun ajan syömisillä ole vaikutuksia terveydentilaan tai kehoon.  

Lähde: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi (valtioneuvosto.fi) 

Jouluisin terveisin

Säde Rytkönen 

Pohjois–Savon hyvinvointikoordinaattori 

Pohjois-Savon HYTE- tiimi 

Tässä vinkit joulunajan touhujen ja tohinan keskelle rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Älä suorita rentoutumista. Joutilaisuus ei saa muuttua pakonomaiseksi tai ahdistavaksi, sillä sen ideana on juuri se, että irtautuu tavoitteellisuudesta.

Tee vain yhtä asiaa kerrallaan  

Jos esimerkiksi viettää laatuaikaa perheen kanssa, keskity siihen. Jätä digilaitteet syrjään ja ole läsnä tässä hetkessä. Perhe on jatkuvasti muuttuva, ja hetket kiitävät ohi. Nauti tästä vaiheesta ja anna huomiosi olla hetkessä.

Hemmottele itseäsi

Hoida kehoa ja mieltä hyvältä tuntuvilla tavoilla. Sauno, käy hieronnassa, ehkä avantouinnissa tai kylvyssä. Lue mielenkiintoista kirjaa, tapaa ystäviä, katsele ja aisti luontoa. Liiku ja keskity hengitykseen aina välillä.

Ota torkut

Päiväunet voivat tehdä ihmeitä keholle ja mielelle. Pienet unet lisäävät valppauttasi, parantavat muistia ja kohottavat mielialaasi. Kaiken lisäksi olosi on todella rentoutunut torkkujen jälkeen.

Leiki lasten ja lemmikkien kanssa

Eläimillä on taito tuoda ihminen läsnäolon tilaan, koska eläimet ovat aina läsnä tässä hetkessä. Eläimet eivät mieti seuraavaa hetkeä tai mennyttä, ja siksi eläinten kanssa vietetty aika laskee myös tehokkaasti stressitasoja. Lasten kanssa leikkiessä kannattaa antautua hetkelle kykyjensä mukaan ja antaa tilanteen viedä. Hupsutella ja nauraa.

Kyläile ja kohtaa ihmisiä sopivassa määrin, mikä hyvältä tuntuu

Jos poikkeusajan jälkeen tuntuu mukavalta tavata koko suku ja se on mahdollista, järjestä tapaamisia. Mutta kunnioita myös toisten ihmisten sosiaalista tarvetta. Osa ihmisistä kaipaa enemmän yhdessä oloa ja toiset vähemmän.

Vinkit löytyvät Sydänliiton sivustolta 5 vinkkiä rentoutumiseen ja joutenoloon joululomalla - Sydänliitto (sydan.fi).  

 

Vinkin kokosi Helena Törmi, Pohjois-Savon ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Jouluisin terveisin koko Pohjois-Savon HYTE-tiimi