Tiesitkö että…Osallistu maksuttomaan kohdunkaulan syövän seulontaan 

Kaikki suomalaiset naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Kohdunkaulan syövän seulontanäyte otetaan 30–65-vuotiailta naisilta, osassa kuntia kutsutaan seulontaan myös 25-vuotiaat naiset. Tutkimus on maksuton, ja siihen tulee henkilökohtainen kutsukirje.  

Jokaisen naisen on hyvä osallistua seulontaan, koska se on helppo tapa ehkäistä syöpää. Kohdunkaulan syöpään voivat sairastua kaikenikäiset naiset eikä sukupuolisella suuntautumisella, seksuaalisella aktiivisuudella tai käytetyllä ehkäisymenetelmällä ole merkitystä.  

Tärkein yksittäinen taustatekijä kohdunkaulan syövän synnyssä on sukupuoliteitse leviävän ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama pitkittynyt tulehdus ja muita tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi ja klamydia.  

Syövän esiasteita voidaan löytää seulonnan avulla ja hoitaa ennen kuin varsinainen syöpä pääsee kehittymään. Tehokkaan seulonnan myötä kohdunkaulan syöpä on Suomessa vähentynyt. Esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan seulontaohjelmassa yli 600 vuodessa. Nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa. Suurin osa kohdunkaulan syövistä löytyy naisilta, jotka eivät ole osallistuneet seulontoihin.  

Seulonnassa kohdunsuulta otetaan gynekologinen irtosolunäyte, joka tutkitaan papa- ja/tai HPV- testillä. Seulontanäyte on paras keino löytää muutokset, jotka voivat ajan myötä muuttua pahanlaatuisiksi. Näytteenoton suorittaa näytteenottoon koulutettu hoitaja. Näytteenotto ei aiheuta kipua, mutta pientä nipistystä voi tuntua.  

Tutustu asiaan tiivistetysti myös videon avulla: ”Tervetuloa seulontaan” https://www.youtube.com/watch?v=BeetmNAqhpg 

Lue lisää Suomen Syöpärekisterin sivulta: Kohdunkaulan syövän seulonta - Syöpärekisteri (syoparekisteri.fi) 

 

 

Tiesitkö että...päihteiden käyttäjän läheiset tarvitsevat tukea

Päihteiden käyttö koskettaa Suomessa arviolta jopa kahta miljoonaa läheistä. Päihteitä käyttävän läheinen voi olla vanhempi, isovanhempi, lapsi, sisarus, ystävä, työkaveri tai muu lähihenkilö. 5. toukokuuta vietetään Läheistenpäivää, päihdetyön järjestöt haluavat herättää läheisiä hakemaan apua ja tukea tilanteeseensa.


Päihderiippuvuus on sairaus, jossa päihde on elämän ensimmäisellä sijalla. Päihteiden käyttöä usein salaillaan ja hävetään, eikä omasta päihteiden käytöstä ole helppoa kertoa. Päihderiippuvuus on sairaus, josta toipuakseen ihminen tarvitsee apua ja hoitoa. Päihderiippuvuutta edeltää päihteiden riski- tai liikakäyttö ja alkoholia yli riskirajan käyttäviä aikuisia on Pohjois-Savossa paljon.


Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan, kyselyyn osallistuneista läheisistä joka kolmas kertoi, että heillä oli vaikeuksia selviytyä päivittäisistä toimistaan, kuten työstä, opiskelusta, kotitöistä ja harrastuksista. Läheisen ihmisen haitallinen päihteidenkäyttö tai päihderiippuvuus herättää erilaisia tunteita, kuten surua, pelkoa, pettymystä, vihaa ja halveksuntaa. Mutta toisaalta on myös toiveikkuutta ja luottamusta tilanteen muuttumisesta. 


Läheisen valintoja voi olla vaikea ymmärtää ja läheisen toiminta voi tuntua järjenvastaiselta ja itsekkäältä. Päihteitä käyttävään läheiseen voi olla vaikea luottaa. Stressi ja huoli voivat aiheuttaa läheisissä erilaisia fyysisiä oireita kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta tai ylensyömistä, sydänoireita sekä erilaisia kiputiloja, joille ei löydy selittävää syytä. Läheiset hakevat tukea itselleen tai perheelleen usein vasta kun tilanteeseen liittyvä huoli ja stressi on jatkunut jo pitkään.


Suomessa on jopa 70 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lapsen ja nuoren kokemia haittoja päihteiden käytöstä voivat olla muun muassa perheriidat, häpeä, ahdistus ja unen puute. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia monen lapsen elämässä ”tässä ja nyt” ja vaikutukset voivat ulottuva aina aikuisuuteen asti. Vanhemman alkoholinkäyttö on lapsen ongelma silloin, kun se häiritsee lasta tai aiheuttaa lapselle kärsimyksiä ja haittaa lapsen kasvua ja kehitystä, lapsen normaalia arkea. Monet hakevat apua lapsuuden kokemuksiinsa vasta aikuisuudessa, kun ne nousevat pintaa esim. ahdistuksen tunteina. Vastuu siitä, että lapsi tai nuori saa tukea tilanteessa, jossa läheinen on päihteidenkäyttäjä, on kaikilla aikuisilla. Pohjois-Savossa Lapsi lasin takana- kampanjassa haluamme kiinnittää aikuisten huomiota alkoholinkäyttöön tilanteissa, joissa lapset ja nuoret ovat läsnä. 


Moni päihteitä käytävän läheinen elää asian kanssa yksin. Häpeän vuoksi aiheesta ei kerrota ystäville, sukulaisille tai työkavereille. Läheisen energia menee huolehtimiseen ja muiden läheisten auttamiseen, jolloin omat voimavarat ehtyvät. Vaikean tilanteen kanssa ei tarvitse olla yksin. Läheisen kannattaa hakea tukea ajoissa, kun voimavaroja on vielä jäljellä ja huolet eivät ole kasvaneet liian suureksi. Asiasta on hyvä puhua läheisille, ammattilisille tai hakeutua vaikka järjestöjen tai seurakuntien vertaistuen piiriin. On tärkeä tunnistaa omat rajansa ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Tukea on saatavilla.


Valtakunnallinen päihdeneuvonta p. 0800 900 45 (24/7 maksuton ja anonyymi). Ehyt ry
Päihdelinkin keskusutelualue: Päihdelinkin keskustelualue • Näytä alue - Vilpola (paihdelinkki.fi) tai Päihdelinkin keskustelualue • Näytä alue - Kotikanava (paihdelinkki.fi)
AA:n auttava puhelin päihteiden käyttäjille p. 09 750 200. AA:lla on lisäksi useita paikallisia puhelimia
Al-Anonin auttvat puhelimet päihteiden käyttäjien läheisille 
Irti huumeista ry:n auttava puhelin antaa tukea, apua ja tietoa huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen numerossa 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat). Palvelu on maksuton
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia. Kriisipuhelin 09 2525 011

Nollalinja on auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Väkivalta- ja kriisityön ammattilaiset auttavat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nollalinja p.080 005 005 (valtakunnallinen, maksuton, auki 24/7)

Lähteet:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/paihteita-kayttavan-laheiset-jaavat-surullisen-usein-yksin-laheistenpaiva-muistuttaa-tuesta?publisherId=69817437&releaseId=69939862
Omaisen opas - FinFami Uusimaa ry - Omaiset mielenterveyden tukena
Mitä on lasinen lapsuus? | Lasinen lapsuus
Auttavat puhelimet | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

 

Tiesitkö että... liikunta vaikuttaa mieleen, sydämeen ja ihmissuhteisiin

Liikunta vaikuttaa mieleen kuten stressinhallintaan ja vahvistaa ahdistuksen ja menetysten sietämistä ja sopeutumista elämäntilanteiden muutoksiin. Liikunta tuottaa mielihyvää, iloa ja virkistymistä. Liikunnan mieleen vaikuttavia mekanismeista tiedetään vielä vähän, mutta liikunta voi vaikuttaa stressin hallintaan esimerkiksi hormonien erityksen kautta. Fyysinen rasitus lisää muun muassa kasvuhormonin, tyreotropiinin, prolaktiinin, kortikotropiinin ja kortisolin pitoisuuksia. Liikunta parantaa myös oppimista ja muistia. Hyvin suunniteltu liikunta, joka sisältää myös hyvien kokemusten ja palautteen saamista voi vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa. Usein masennukseen liittyy mielihyvän tai mielenkiinnon kokemisen vähentyminen, aloitekyvyn menetys, toivottomuus ja passiivisuus. Liikunnasta voi saada helpotusta myös masennusoireisiin. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat sitä myönteisempiä, mitä pidempään liikuntaa jatketaan.

Liikunta vaikuttaa myös sydämeen. Liikkumalla riittävästi voit saada lisää terveitä elinvuosia. Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Liikunnan vaikutuksesta sydämen leposyke pienenee ja sydämen iskutilavuus suurenee. Liikunta myös alentaa tehokkaasti verenpainetta. Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on pienempi ja säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua. Henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine, liikunta voi laskea verenpainetta lähes yhtä paljon kuin yhdellä lääkkeellä saatu muutos. Liikunta voi suurentää veren hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuutta pienentää veren huonon eli LDL -kolesterolin pitoisuutta.

Liikunta vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, sosiaaliseen puoleen. Ryhmäliikunnalla on erityisen paljon myönteisiä vaikutuksia. Liikunta voi lisätä yhteenkuuluvuuden ja ystävyyden tunnetta sekä läheisyyden kokemusta. Nämä yleensä myös lisäävät motivaatiota liikkumiseen. Mikäli liikuta on sellaista, että siinä osallistujat ovat vaihtelevasti eri osallistujien kanssa yhdessä tekemisissä, lisää ystävyyssuhteita ja vähentää torjutuksi tulemista. 

Lähteet: 
Liikunta ja mielenterveys - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
Liikunnan vaikutuksia sydämen terveyteen - Sydänliitto (sydan.fi)

 

 

Tiesitkö että… TUTKI KIVEKSET SÄÄNNÖLLISESTI 

 

Kivessyöpä on nuorten miesten yleisin syöpä ja hyväennusteinen jos se löydetään varhaisessa vaiheessa 

Kivessyöpä lisääntyy koko ajan, sairastuneiden määrä on viisinkertaistunut vuodesta 1980. Yleistymisen syytä ei tarkkaan tunneta. Kivessyöpä on erityisesti alle 35-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Kivessyövän tavallisia ensioireita ovat: 

  • Kiveksessä tuntuva kyhmy 
  • Toisen kiveksen suurentuminen 
  • Kiveksen kiinteyden muuttuminen 
  • Kipu 

 

Kivesten omatarkkailu on tärkeää  

On tärkeä löytää kivessyöpä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste on hyvä. Opettele tunnustelemaan omat kivekset ja huomaa niissä tapahtuvat muutokset.  

Tutki kivekset säännöllisesti. Tutki molemmat kivekset kummallakin kädellä vuorotellen. Pidä kivestä peukalon ja muiden sormien välissä ja pyörittele sitä kädessäsi. Kiinnitä huomiota mahdollisiin kyhmyihin tai muutoksiin kiveksen pinnassa. 

Lääkäriin tulee hakeutua heti, jos tuntee kiveksissä jotain poikkeavaa. Kaikki kiveksissä tapahtuvat muutokset eivät ole syöpää, mutta ne on hyvä näyttää lääkärille.  

Tutustu Syöpäjärjestöjen esitteeseen: Kivesesite: https://frantic.s3.eu-west-1.amazonaws.com/syopa-jarjestot/kivesesite_171214.pdf  

Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kehittämispäällikkö, Heidi Kolehmainen kertoo aiheesta myös tallenteella tai katso syöpäjärjestöjen video Katsasta kassis! 

 

Lähteet:  

Kivessyöpä lisääntyy - Katsasta kassis, Syöpäjärjestöt: https://www.ilmansyopaa.fi/kivessyopa-lisaantyy-on-tarkeaa-tutkiskella-itseaan/  

Terveisin  

Säde Rytkönen 

Hyvinvointikoordinaattori 

PSSHP, HYTE-tiimi 

 

 

Tiesitkö että… rintojen säännöllinen omatoiminen tutkiminen tukee hyvinvointiasi

Rintoja kannattaa tutkia säännöllisesti, jotta mahdolliset rintasyöpään viittaavat poikkeamat havaitaan ajoissa. Suurin osa rintasyövistä todetaankin naisen itsensä löytämän muutoksen perusteella. 


Omat rintansa on hyvä tuntea ja rintojen tarkkailusta on hyvä tehdä säännöllinen rutiini. Mitä nuorempana säännöllisen tutkimisen aloittaa, sitä paremmin oppii tuntemaan rintansa ja havaitsemaan myös mahdolliset poikkeamat.


Tarkastele ja tunnustele. Tarkastele rintojen ja nännien kokoa, muotoa ja ihon väriä. Onko ihomuutoksia, vetäytymiä, kuoppia tai eritystä. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten kuukautisten päätyttyä, jolloin rinnat aristavat vähiten ja selinmakuulla tai suihkussa kun iho on liukas saippuasta tai vedestä. 


Tunnustele rinnat ja kainalot joka puolelta järjestelmällisesti painellen sormet suorina ja yhteen liitettyinä. Tutki molemmat rinnat siten, että käsi on vuoroin ylhäällä, käsi suorana sivulla ja alhaalla vartalonmyötäisesti. Jos löydät kyhmyn, rinnan muodossa muutoksia, ihon sisäänvetäytymiä, ihottumaa tai rikkouman nännipihassa, nännin sisäänvetäytymän tai eritettä nännistä tai rinnan punoitusta tai turvotusta, varaa aika lääkäriin. 


Kaikki löytyneet kyhmyt eivät ole vaarallisia, mutta jos löydät jotain poikkeavaa, pitää ne tarkistuttaa, joten varaa tällöin aika lääkäriin. Rintasyövän yleisin oire on kivuton kyhmy rinnassa, se ei aina kuitenkaan tarkoita syöpää. 


Tutustu Syöpäjärjestöjen esitteeseen: Tutki rintasi Syöpäjärjestöt_rintaesite_180919.pdf (amazonaws.com) 
Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kehittämispäällikkö, Heidi Kolehmainen kertoo aiheesta myös tallenteella 

Terveisin 
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi

 

 

Tiesitkö että… IKÄÄNTYESSÄ RUOAN RAVITSEMUKSELLINEN LAATU ON YHÄ TÄRKEÄMPI

Ikääntyessä on yhä tärkeämpi kiinnittää huomiota ruoan ravitsemukselliseen laatuun ja hyvä on myös seurata painon kehitystä, jotta voi arvioida energiansaannin riittävyyttä. Jos paino pysyy vakaana, energiatarve ja -kulutus ovat tasapainossa. Tärkeää on saada energiaa kulutustaan vastaavasti. 


On hyvä kiinnittää huomiota ruoan ravitsemukselliseen laatuun eli siihen, että saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Tarvittaessa ruokavaliota on täydennettävä elintarvikkeilla, monivitamiini-kivennäisainevalmisteella tai täydennysravintovalmisteilla. 


Energiantarpeen väheneminen ikääntyessä edellyttää huomion kiinnittämistä riittävään proteiinin saantiin. Sairaudet ja akuutit stressitilanteet, kuten leikkaus, lisäävät proteiinin tarvetta. Proteiinin lisäksi on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ikääntyneenä saa riittävästi energiaa. Ilman riittävää energiansaantia ruoan proteiini käytetään elimistössä energianlähteenä eikä se tue lihasmassan säilyttämistä. 


Hiilihydraattien lähteistä on hyvä suosia kuitupitoisia vaihtoehtoja. Suositeltavia ovat täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät, koska ne sisältävät kuidun ohella myös vitamiineja, kivennäisaineita ja muita suojaravintoaineita, kuten flavonoideja. Ikääntyneillä ravintokuidun merkitys suolen toiminnan edistämisessä korostuu. Jotta ravintokuidun saanti ruokavaliosta on riittävää, tulee ruokavalioon sisällyttää täysjyvävalmisteita, juureksi, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä ja rajoittaa sokerin ja runsaasti sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä. 


Terveyden ylläpitämiseksi on suositeltavaa käyttää pehmeitä rasvoja eli juoksevia kasviöljyjä esim. rypsiöljy ja oliiviöljyä. Pehmeitä rasvoja sisältävät myös kasviöljypohjaiset kasvirasvavalmisteet, kala, pähkinät ja siemenet.  Lisäksi tulisi rajoittaa kovien rasvojen käyttöä. Kovaa rasvaa sisältävät rasvaiset maitovalmisteet, juustot, voi ja muut voita sisältävät levitteet, liha ja makkarat, kookosrasva ja -öljy sekä kovilla rasvoilla, kuten voilla leivotut leivonnaiset. 

 

Lähde: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%c3%a4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Terveisin 
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi

 

Tiesitkö että…Luonto vaikuttaa positiivisesti terveyteen


Luontoympäristö tarjoaa useita mahdollisuuksia niin mielenterveyden kuin yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.


Luonnon voi tuoda omaa arkeen monin tavoin, myös pienillä teoilla. Esimerkiksi tietokoneen taustakuvan vaihtaminen luontoaiheiseksi riittää. Kotia voi sisustaa viherkasveilla. Luonto näkyy usein myös kodin ikkunasta, kun sitä pysähtyy katsomaan. Ikkunan avaaminen tuo happea ja kohta kevään tuoksua sisään.  


Parhaiten luonnon hyvinvointivaikutuksia saadaan luonnossa itse toimien. Hyvinvointivaikutusten saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse lähteä eräretkelle. Jo lyhyet käynnit puistoissa ja metsäpoluilla tuottavat suotuisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin


•    Verenpaine laskee ja jo noin 15—20 minuuttia luonnossa oleskelua auttaa laskemaan verenpainetta. Verenpainetta alentava vaikutus tulee esimerkiksi istumalla luonnossa tai rauhallisessa puistoympäristössä
•    Fyysiset oireet vähenevät. Ihmisen rentoutuessa jännittyneisyydestä ja huonoista työskentelyasennoista aiheutuvat fyysiset oireet vähenevät. Esimerkiksi päänsärky voi kaikota luonnossa liikkuessa
•    Stressi lievenee. Luonto vaikuttaa myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoliikunta voi vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn.
•    Luonto piristää mieltä. Se auttaa unohtamaan arjen huolet ja murheet.
•    Luonto houkuttelee liikkumaan myös uudestaan, eikä vaadita mitään urheilusuorituksia.
•    Jo luonnon näkeminen ja kuuleminen saa aikaan positiivisia vaikutuksia. Luontokuvat ja -äänet voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa
•    Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutukseen. Luonnon avulla suhde omaan itseen ja muihin ihmisiin koetaan myönteisemmäksi.


Kannattaa lähteä kokeilemaan, kohti kevättä kulkien. Paljon lisää tästä ja muustakin tärkeistä aiheista Mielenterveystalossa. Mielenterveystalo.fi - Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Terveisin,
Helena Törmi
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori
Pohjois-Savon HYTE- tiimi

 

Tiesitkö että…Istu vähemmän, voit paremmin! 

Pohjois-Savossa meidän tulisi jokaisen huolehtia terveyttä edistävän liikunnan sisältymisestä päiväämme. Runsas, pitkäkestoinen ja yhtäjaksoinen istuva elämäntapa on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja tällä on todettu olevan muista elintavoista riippumattomia haitallisia yhteyksiä terveyteen. Meillä onkin ihan kansalliset suositukset olemassa istumisen vähentämiseksi, joka kehottaa välttämään runsasta istumista ja paikallaanoloa aina kun mahdollista. Suosituksen nimi onkin Istu vähemmän - voi paremmin!  

Lasten pitkäaikainen istuminen heikentää lasten terveyttä ja lisää muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Vanhempien tuleekin tarjota lapselle mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen, innostaa ja kannustaa liikkumaan ulkona ja sisällä. Aikuisella on vastuu, että lapsi ei vietä liikaa aikaa istuen. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä sopia pelisäännöt ruutuajan käytöstä niin ettei tule yhtäjaksoista istumista tuntia enempää yhdellä kertaa.  

Vanhempien kannattaa kannustaa nuoriaan hyötyliikuntaan, kulkemiseen aktiivisesti kävellen tai pyöräillen kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luokse.  

Kouluissa istumista voi vähentää oppituntien aikana jaloittelemalla ja vaihtelemalla istumisasentoja ja kannustaa aktiiviseen liikkumiseen välitunneilla.  

Aikuisilla työ on usein fyysisesti kevyttä ja paljon istumista sisältävää. Myös vapaa-aika saattaa sisältää istumista. Yli yhdeksän tunnin päivittäinen istuminen on yhteydessä lihavuuteen ja unen riittämättömyyteen. Istuminen on myös suolistolle hankala asento. Erityisesti ruokailun jälkeen on hyvä lähteä pienelle kävelylenkille, jotta ruoansulatus aktivoituu.  

Päivään kannattaakin lisätä erilaisia toimintoja, jotka lisäävät arjen aktiivisuutta. Hyviä ohjeita ovatkin seuraavat:  

  • Tauota pitkiä istumisen jaksoja 
  • Seiso aina kun puhut puhelimessa 
  • Vaihtele asentoja, aktivoi kehoa myös istuma-asennossa: jännitä pakara- ja reisilihaksi, koukistele ja pyörittele nilkkoja, kierrä ylävartaloa, venyttele kylkiä 
  • Nouse seisomaan muutaman kerran tunnissa ja liikuskele kevyesti ja samalla virkistyt! 
  • Käytä portaita 
  • Kävele kouluun, töihin, harrastuksiin, kauppaan tai muille asioille 
  • Sopisiko sinulle työpöytä, jonka voi nostaa seisontapisteeksi osaksi päivää 
  • Vapaa-ajalla tauota istumista ja liikuskele esim. Tv:n mainoskatkojen aikana 

Ikäihmisillä kaatuminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän istuu. Onkin tärkeä pitää yllä fyysistä toimintakykyä, erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa, joka vähentää samalla kaatumisriskiä. 

Sisällytä arkeen liikkumista; kävelyä, pihatöitä, kotitöitä jne. Ulkoilulenkki parantaa myös mielen hyvinvointia.  


Lähteet 

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. 2015: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3726-0 

Suositukset istumisen vähentämiseen - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi): https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suositukset-istumisen-vahentamiseen/

Terveyskylä, painonhallintatalo.fi Istumisen vähentäminen. https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/liikunta/istumisen-v%C3%A4hent%C3%A4minen 

Säde Rytkönen, 

Hyvinvointikoordinaattori, PSSHP 

Pohjois-Savon HYTE- tiimi 

 

 

 

Tiesitkö että…kannattaa pohtia alkoholin käyttötottumuksiasi


Pohjois-Savolaista aikuisista kolmasosan (n. 32%) on arvioitu käyttävän alkoholia yli riskirajan. Mitään yleistä turvarajaa alkoholinkäytölle ei voida asettaa, mutta kohtalaisen riskin raja on naisilla 7 annosta viikossa ja miehillä 14 annosta viikossa. Vaikka riskirajat alittuisivat, kannattaa miettiä, onko oma juominen viime aikoina lisääntynyt. 


Usein pidämme itseämme ihan ”tavallisena alkoholinkäyttäjänä”, mutta omaa suhdetta alkoholiin on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, myös muulloinkin kuin tammikuussa. Oletko huolestunut alkoholinkäytöstä? Haluatko kohtuullistaa sitä? Tai oletko ylipäätään tyytymättömiä nykyiseen alkoholinkäyttöösi? Pohdinnan tukena voit käydä tekemässä testin, joka antaa myös palautteen alkoholinkäyttöösi liittyen Alkoholin käytön riskit - AUDIT | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)


Tammikuun Tipaton tammikuu -kampanja kannustaa myös pohtimaan syitä oman alkoholin käytön taustalla ja kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholin käyttöön liittyviä tottumuksia. 
Päihdelinkin ”Uusi alku”- antaa tietoa ja työvälineitä alkoholinkäytön lopettamiseen ja myös vähentämiseen. Uusi alku - 30 päivää ilman alkoholia | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi).

Lähteet:

Ehyt ry: Tipaton - EPT-verkosto
Päihdelinkki: Juomisen riskirajat | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi); 
Uusi alku - 30 päivää ilman alkoholia | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Terveisin Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Kuva: Hiihtolatu. Lähde: Pixabay:  https://pixabay.com/fi/photos/talvi-lumi-latu-kylm%c3%a4-maisema-3979128/

 

 

Tiesitkö että...ruokaympäristö voi helpottaa tai hankaloittaa hyvien valintojen tekemistä

On arvioitu, että ihminen tekee yli kaksisataa ruokaan liittyvää päätöstä päivässä. Se on aika paljon! Ruokaympäristö vaikuttaa siihen, millaisia päätökset ovat ja ohjaavat sitä, mitä, milloin, missä ja kuinka paljon syödään. Toistuvista päätöksistä tulee vähitellen tapoja. Ruokatottumusten muotoutuminen alkaa jo varhain lapsuudessa ja aikuisilla on valta päättää siitä, mihin suuntaan ruokatottumukset kehittyvät.  

Ruokaan liittyvät tuoksut, kuvat ja äänet herättävät halun syödä. Tietynlaisten ruokien syöminen yhdistyy usein tietynlaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, jolloin tilanne tai ympäristö sellaisenaan voi toimia syömiseen johtavana herätteenä.  

Mikäli halutaan aikaansaada ruokakäyttäytymiseen muutosta, tarvitaan myös sellainen ympäristö, joka tukee sen toteutumista. Kun on tarjolla terveellistä ja monipuolista ruokaa säännöllisin väliajoin, on hyvät edellytykset terveellisiin ruokatottumuksiin ja normaalipainoisuuteen. Ruokaympäristö, joka altistaa toistuvasti energiatiheälle ja ravitsemuksellisesti heikkolaatuiselle ruoalle sekä epäsäännölliselle syömiselle, lisää riskiä ylipainoisuuteen. Pidetään siis kasviksia ja hedelmiä aina tarjolla.  

Vanhemmilla on suuri vaikutus siihen, miten ja mitä lapset syövät. Kotona saatavilla olevien epäterveellisten ruokien on osoitettu ennustavan epäterveellisempää ruokavaliotyyliä. 

Perheessä olisikin tärkeä panostaa yhteisiin ruokahetkiin, terveellisiin ruokavalintoihin, ateriarytmin säännöllisyyteen ja terveellisiin välipaloihin. Ruokaa ei tulisi käyttää palkitsemiseen tai mielipahan ja kielteisten tunteiden lievittämisen välineenä. Kiinnitetään huomiota ruokaympäristöön myös kotona, terveellisten vaihtoehtojen tarjolla olemiseen ja saatavilla olemiseen.  

Juhlapyhistä on lupa kuitenkin nauttia ja syödä syyllistämättä itseään. Joulu on juhla ja tällöin on lupa istua alas ja nauttia joulun ruoista. Syöminen on myös sosiaalinen tilanne. Ruoka kerää meidät yhteisen pöydän ääreen. Ruoasta nauttiminen yhdessä muiden kanssa on osa terveellisesti ja monipuolisesti syömistä. Joulun ruokapöydässä vallitsee syömisen ilo. Ruokaa ei silloin jaotella hyvää ja pahaan tai terveelliseen ja epäterveelliseen, vaan kaikki ruoka on neutraalia. Anna itsellesi jouluna lupa nauttia kaikesta, mistä itse tykkäät. Iloitaan yhdessä ruokailemisesta ja syyllisyydestä vapaasta syömisestä, myös joulupyhien ulkopuolella. Jos ruokavalio on arkisin kunnossa, ateriarytmi säännöllinen ja syöminen fiksua, ei joulun ajan syömisillä ole vaikutuksia terveydentilaan tai kehoon.  

Lähde: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi (valtioneuvosto.fi) 

Jouluisin terveisin

Säde Rytkönen 

Pohjois–Savon hyvinvointikoordinaattori 

Pohjois-Savon HYTE- tiimi 

Tiesitkö että...Joulunaikana tarvitaan joutenoloa

Tässä vinkit joulunajan touhujen ja tohinan keskelle rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Älä suorita rentoutumista. Joutilaisuus ei saa muuttua pakonomaiseksi tai ahdistavaksi, sillä sen ideana on juuri se, että irtautuu tavoitteellisuudesta.

Tee vain yhtä asiaa kerrallaan  

Jos esimerkiksi viettää laatuaikaa perheen kanssa, keskity siihen. Jätä digilaitteet syrjään ja ole läsnä tässä hetkessä. Perhe on jatkuvasti muuttuva, ja hetket kiitävät ohi. Nauti tästä vaiheesta ja anna huomiosi olla hetkessä.

Hemmottele itseäsi

Hoida kehoa ja mieltä hyvältä tuntuvilla tavoilla. Sauno, käy hieronnassa, ehkä avantouinnissa tai kylvyssä. Lue mielenkiintoista kirjaa, tapaa ystäviä, katsele ja aisti luontoa. Liiku ja keskity hengitykseen aina välillä.

Ota torkut

Päiväunet voivat tehdä ihmeitä keholle ja mielelle. Pienet unet lisäävät valppauttasi, parantavat muistia ja kohottavat mielialaasi. Kaiken lisäksi olosi on todella rentoutunut torkkujen jälkeen.

Leiki lasten ja lemmikkien kanssa

Eläimillä on taito tuoda ihminen läsnäolon tilaan, koska eläimet ovat aina läsnä tässä hetkessä. Eläimet eivät mieti seuraavaa hetkeä tai mennyttä, ja siksi eläinten kanssa vietetty aika laskee myös tehokkaasti stressitasoja. Lasten kanssa leikkiessä kannattaa antautua hetkelle kykyjensä mukaan ja antaa tilanteen viedä. Hupsutella ja nauraa.

Kyläile ja kohtaa ihmisiä sopivassa määrin, mikä hyvältä tuntuu

Jos poikkeusajan jälkeen tuntuu mukavalta tavata koko suku ja se on mahdollista, järjestä tapaamisia. Mutta kunnioita myös toisten ihmisten sosiaalista tarvetta. Osa ihmisistä kaipaa enemmän yhdessä oloa ja toiset vähemmän.

Vinkit löytyvät Sydänliiton sivustolta 5 vinkkiä rentoutumiseen ja joutenoloon joululomalla - Sydänliitto (sydan.fi).  

 

Vinkin kokosi Helena Törmi, Pohjois-Savon ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Jouluisin terveisin koko Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Tiesitkö että Sydänmerkki -tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta parempi vaihtoehto

Sydänmerkillä varustettu tuote tai ravintolan ruoka-annos on terveyden kannalta parempi vaihtoehto. Valitsemalla Sydänmerkillä varustetun elintarvikepakkauksen tai annoksen, teet terveyden kannalta hyviä valintoja ruokavalioon. Sydänmerkin saa tuotteet, jotka sisältävät maltillisesti suolaa ja sokeria, kuitua reilusti ja rasvan laatu on hyvää eli pehmeää. Jokaisella tuoteryhmällä on omat tutkittuun tietoon perustuvat ravitsemuskriteerit, jotka kertovat siitä, mikä on oleellista terveyden ja ravitsemuksen kannalta, esimerkiksi leivässä olennaista on suolan ja kuidun määrä.  


Sydänmerkkiaterioihin panostaminen ei lisää ruoan hankinta- tai valmistuskustannuksia. Pidemmällä tähtäimellä terveellisyyteen panostaminen voi tuoda säätöjä parempina ruokatottumuksina ja siten vähempänä sairastavuutena. Esimerkiksi suolan vähentäminen on helppoa toteuttaa noudattamalla Sydänmerkkiaterioita. Sydänystävällinen ruoka ehkäisee esimerkiksi sydäntauteja ja edistää kuntoutumista.


Sydänmerkki-tuotteen tunnistat tästä merkistä: 

Sydänmerkin myöntää vastuujärjestöjen, Sydänliiton ja Diabetesliiton asettama asiantuntijaryhmä.  

Tehdään parempia elintarvikevalintoja ja ruoka-annosvalintoja valitsemalla sydänmerkin mukaisia tuotteita ja annoksia. Bongataan sydänmerkkejä!


Lähteet:  
Etusivu | Sydänmerkki (sydanmerkki.fi)
Mikä Sydänmerkki-ateria? | Sydänmerkki (sydanmerkki.fi)


Terveisin HYTE-tiimi

 

 


Tiesitkö että...Mielenterveys vaatii huomiotasi

Mielenterveys ajatellaan entistä harvemmin vain mielenterveyden ongelmien tai sairauksien kautta. Mielenterveyttä tarkastellaankin myös positiivisen mielenterveyskäsitteen kautta, jossa tärkeitä asioita ovat mm. myönteinen käsitys itsestä ja omista kyvyistä, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, kyky selvitä elämässä vastaantulevista vaikeuksista sekä toiveikkuus ja elämänhallinnan tunne. Mielenterveyden edistäminen tarkoittaa elämän suojaavien ja voimaannuttavien tekijöiden vahvistamista sekä haitallisten ja erilaisten riskitekijöiden vähentämistä tai poistamista.  

Mielenterveyteen voi vaikuttaa ja sitä voi myös oppia hoitamaan entistä paremmin. Mallia tulisi ottaa siitä, miten saatamme hoitaa hyvinkin aktiivisesti fyysistä kuntoamme ja pidämme siitä huolta. Voimme kehittää omaa sietokykyä ja joustavuutta, eikä ehkä sitten kokea asioita stressiä niin helposti. Terveelliset elämäntavat, erityisesti liikunta, edistävät vahvasti myös mielen kuntoa. Meille jokaisen omia tarpeita vastaavat ihmissuhteen ovat tärkeä voimavaroja tukea antava tekijä elämässä. Ketään ei pidä jäädä tai ketään ei pidä jättää yksin. Miten tehdä enemmän asioita, jotka oikeasti tuottavat mielihyvää ja iloa?

Elämään kuuluu normaalistikin lähes meillä kaikilla, elämän jossain vaiheessa mielenterveyteen liittyviä oireita kuten ahdistusta ja masennuksen tunteitakin. Näiden tunteiden äärelle on hyvä pysähtyä ”kuulolle”, mitä ne haluavat meille kertoa. Kannattaa jutella läheisten kanssa ja ehkä kuunnella tai lukea jokin mielenterveyttä koskeva kirja. Kuitenkin, jos hankalat tuntemukset itsellä tai jollakin toisella jatkuvat pidempään, haittaavat arjen sujumista tai mieleen tulee itsetuhoisia ajatuksia, on tärkeä lähteä keskustelemaan asiasta esim. omalle terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai soittaa valtakunnallisiin auttaviin puhelimiin.  

Mielenterveyttä tulee hoitaa, samoin kun meidän tulee hoitaa fyysistä terveyttämme.  Mielemme on viisas. Se reagoi, kun siihen on tarvetta ja se tarvitsee ”parempaa huolenpitoa ja kuntia”. Kuunnellaan sitä ja pysähdytään ainakin hetkeksi. Usein löydämme itse keinoja hoitaa mielenterveyttämme. Mutta tukea kannattaa hakea ajoissa.

Valtakunnallinen kriisipuhelin 09 2525 0111

Lähteet:

Mielenterveyden edistäminen. Mielenterveyden edistäminen - Mielenterveys - THL

Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveys on? - MIELI ry

Terveisin Pohjois-Savon HYTE-tiimi

 

 

 

Tiesitkö että ... Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. muistutamme: "Jokaisen nuoren mieli on arvokas!"

Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. muistutamme: "Jokaisen nuoren mieli on arvokas!"
Tänä vuonna kampanjan pääviesti on ”Jokaisen nuoren mieli on arvokas”. Kampanjassa kannustetaan nuorten parissa toimivia aikuisia kohtaamaan nuoria yhdenvertaisesti, avoimesti, aidosti ja arvostelematta sekä kysymään nuorilta heidän hyvinvoinnista ja elämästä.

Seitsemän vinkkiä nuoria kohtaaville aikuisille

1. Kiinnostu nuoresta ja kysy, mitä kuuluu

Joskus voi toimia kysymys: ”Miten menee?”, joku toinen kerta taas: "Onko kaikki okei, haluaisitko jutella?" Kiinnostusta voi osoittaa paitsi kysymällä kuulumisia, myös olemalla nuorelle läsnä.


2. Huolten ilmaantuessa ole kuulolla ja anna tukea
Jos nuoren kanssa jutellessa nousee esiin huolia, ei haittaa, että asioihin ei aina ole ratkaisuja. Nuoret eivät useinkaan kaipaa neuvoja vaan enemmänkin sitä, että joku kuuntelee ja on kiinnostunut. Uskalla myös kysyä suoraan, jos epäilet nuorella olevan itsetuhoisia ajatuksia. Se ei ole aina helppoa, mutta se on tärkeää.


3. Välitä myötätuntoa, toivoa ja armollisuutta itseä kohtaan
Aikuinen voi välittää nuorille myötätuntoa ja toivoa. Muistuta nuoria myös itsemyötätunnosta ja armollisuudesta itseä kohtaan. Aikuisena voit näyttää näissä esimerkkiä. Rohkaise nuorta ottamaan itselle sopivan kokoisia askeleita. Omaa polkua saa etsiä rauhassa. Valitsipa miten vain, kaikesta voi oppia. Usein rohkaiseminen lempeästi kannustaen toimii paremmin kuin puskeminen.


4. Huomioi nuoren näkökulma pettymyksissä
Aikuisten tehtävä on muistuttaa suhteellisuudentajusta pettymyksissä. Nuoren ajattelussa voi näkyä ajattelun ehdottomuutta ja kypsymättömyyttä niin, että jo yhden pettymyksen jälkeen hanskat lentävät tiskiin. Aikuisten osoittama myötätunto on siksi erityisen arvokasta. Mieti myös, voiko nuorta lohduttaa tarjoamalla korvaavia kokemuksia pettymysten tilalle.


5. Bongaa nuoren vahvuuksia
Auta nuoria huomaamaan vahvuutensa, ja ota tavaksi sanoittaa niitä ääneen. Huomioi hetket, jolloin nuori on ollut sinnikäs, avulias tai vaikkapa vitsikäs. Lausu nuorelle spontaaneja kohteliaisuuksia ja myönteisiä huomioita. Vahvuusbongaus tuo hyvää mieltä molemmille. Miettikää joskus yhdessä, mitä positiivista voi olla heikkouksina ajatelluissa ominaisuuksissa. Muistele omaa nuoruuttasi: kenen rohkaisevat sanat jäivät sinulle mieleen?


6. Viljele iloa ja huumoria
Huumori voi luoda yhteisen kielen nuorten kanssa, vaikka muuten olisi hankalaa. Kohtaa siis nuoria leikkimielisesti ja tietyllä kepeydellä, pilke silmäkulmassa. Myös kyky nauraa itselleen on tärkeää. Myönteinen huumori ei koskaan tarkoita mollaamista tai naurunalaiseksi saattamista. Naura siis nuoren kanssa, älä nuorelle.


7. Ole avoin: opi nuorilta uutta
Nuorissa on ajattelun joustavuutta, jolla he luovivat moninaisessa, muuttuvassa maailmassa. Kun kohtaat nuoren avoimin mielin, voit kuulla paljonkin innostusta, ideoita, unelmia, tavoitteita ja tuoreita näkemyksiä. Mitä uusia näkökulmia voit itse saada nuorilta?
Nuorilta kannattaa myös kysyä toiveita yhdessä tekemiselle ja ajan viettämiselle. Jos nuori ehdottaa spontaanisti jotain uudenlaista yhdessä tekemistä, ota koppi vastaan ja lähde kokeilemaan!


Maailman mielenterveyspäivän kampanjan taustaa: 

Vihreää valoa kuuntelemiselle on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n koordinoima kampanja Maailman mielenterveyspäivänä 2021. MIELI Suomen Mielenterveys ry nostaa vuosittaisena teemapäivänä mielenterveyttä keskusteluun hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.
Tarkemmat tiedot itse kampanjasta ja sen toiminnasta  Kampanja verkossa: mieli.fi/kymppikymppi
Lähde:
Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. muistutamme: "Jokaisen nuoren mieli on arvokas!" | MIELI Suomen Mielenterveys ry (sttinfo.fi)

 

Terveisin Pohjois-Savon HYTE-tiimi

 

Tiesitkö että satokausikalenteri auttaa valitsemaan sesongin mukaisia kasviksia ja muita ruoka-aineita.

Satokausikalenteri tuo esille, milloin on minkäkin ruoka-aineen sesonki. Sesonkiruokailu on edullista, sillä satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan vuoksi usein halvempia. Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään vähemmän ulkopuolista energiaa, joten satokalenterin mukainen syöminen on myös ekologista. Satokautena kasvikset ovat myös maukkaimmillaan. Talvikautena kotimaisten kasvisten valikoima on vähäinen, mutta seuraamalla ulkomaisten kasvisten satokausia, voi tuontikasviksiakin hankkia hyvällä omallatunnolla.


Syyskuun satokausikalenterin tuotteita ovat muun muassa puolukka, vesimeloni, marja-aronia, mustikka, juolukka, omenat, kiwano, suippopaprika, maissi, latva-artisokka, härkäpapu, sienet, lehti-, kurttu- ja kiinankaali, pinaatti ja lukuisat kalat. Katso lisää https://satokausi.fi/satokausikalenteri/


Satokausikalenterista on saatavilla perinteinen kalenteri ja myös mobiilisovellus löytyy auttamaan kauppareissulla tehtäviä valintoja, ks. https://satokausi.fi/

 

 

Tiesitkö että… Rahapeliongelmasta voi kärsiä ”kuka vain”.


Suurin osa suomalaisista pelaa rahapelejä maltillisesti ilman haittoja. Rahapelaamisella tarkoitetaan kaikkea pelaamista, jossa voitto tai tappio on rahaa tai rahanarvoista. Rahapelejä ovat esimerkiksi lotto, rahapeliautomaatit, raaputusarvat sekä kasino-, urheilu- ja hevospelit. 


Runsas rahapelaaminen voi johtaa ongelmalliseen pelaamiseen tai jopa rahapeliriippuvuuteen. Ongelmapelaaminen tarkoittaa rahan- tai ajankäytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai muihin ihmissuhteisiin. Riippuvuudesta puhutaan, kun pelaaja ei kykene hallitsemaan pelaamistaan ja laiminlyö perustarpeitaan ja velvollisuuksiaan esimerkiksi opiskelussa tai työelämässä.  Vakavien talousvaikeuksien lisäksi ongelmallisimpaan rahapelaamiseen voi liittyä samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä ja päihderiippuvuuksia.
Rahapeliongelmasta voi kärsiä ”kuka vain”. Moni peliongelmainen voi vähätellä pelaamistaan tai rahallisia tappioitaan muille, ja myös itselleen voimakkaan häpeän tunteen takia. Ongelmapelaaja tai hänen läheisensä voivat kokea olevansa ”ainoita maailmassa”. Suomalaisista kuitenkin 3 prosentilla eli noin 112 000 henkilöllä oli rahapeliongelma. Tästä joukosta noin puolella (52 000 suomalaisella) oli todennäköinen rahapeliriippuvuus.


Jokainen voi tehdä itsearviointitestin, joka auttaa kartoittamaan pelaajakäyttäytymisen haitallisuutta. Testi löytyy tästä Apua pelaajalle - Peliklinikka


Apua ja tukea on saatavilla ja sitä kannattaa hakea itselle ja läheiselle, silloin kun huoli herää.


Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 tukee, neuvoo ja ohjaa peliongelmissa.

Terveisin Pohjois-Savon HYTE-tiimi

 

Tiesitkö että... Pohjois-Savon päiväkoti- ja koulurauhan julistus on 27.8 klo 10

Pohjois-Savossa julistetaan koulu- ja päiväkotirauha 27.8 klo 10 steemattuna. Pohjois-Savon koulu- ja päiväkotirauhan julistaa konstaapeli Daniel. Tapahtumassa esiintyy pohjoissavolaisia lapsia ja nuoria. Tapahtuman tuottajina toimivat Pohjois-Savon HYTE-tiimi ja Kuopion kaupunki. Tapahtumaa voi seurata etänä live-lähetyksen kautta.

Koulu- ja päiväkotirauhan julistuksella tuodaan näkyväksi kiusaamiseen puuttuminen ja sen lopettaminen. Koulu- ja päiväkotirauhan julistuksessa on esillä myös Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn kampanja Yksi hetki…Puhu, kysy, puutu. Yksi hetki-kampanjan tavoitteena on herätellä lapsia, nuoria ja aikuisia näkemään ja kohtaamaan erilaisuutta kannustavasti ja uteliaasti. Kampanjan tavoitteena on, ettei ketään kiusata Pohjois-Savossa ja siksi haluamme julistaa koulu- ja päiväkotirauha kaikille Pohjois-Savon lapsille ja nuorille. Kampanjaan ja siihen liittyviin videoihin voi tutustua osoitteessa https://www.psshp.fi/web/hyte/kiusaamisen-ehkaisy

 

Tervetuloa seuraamaan tapahtumaa etäyhteyksin https://www.kuopio.fi/lapset-ja-nuoret2 Kohdataan toisemme uteliaasti ja kannustavasti eikä jätetä ketään yksin. Kiusaaminen loppuu, kun hyväksymme toistemme erilaisuuden ja haluamme oppia toisiltamme jotain. Rauhaisaa ja uteliasta lukuvuotta kaikille.  

 

Terveisin  

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Lähteet:

https://www.kuopio.fi/lapset-ja-nuoret2

https://www.psshp.fi/web/hyte/kiusaamisen-ehkaisy

 

 

Tiesitkö että...Kiire ei kuulu liikenteeseen.


Koulut alkavat tällä viikolla Pohjois-Savossa. Liikenneturva ja Poliisi muistuttavat, ettei lapsia ja nuoria vietäisi kiireellä kouluihin ja/tai päiväkoteihin. Meidän aikuisten tehtävä on näyttää esimerkkiä lapsille ja nuorille. Meillä on vastuu ajoittaa itsemme ja lastemme aamutoimet niin että me ehdimme rauhassa viedä lapset ja itsemme aamulla oikeisiin paikkoihin.  


Kiireessä lasten ja nuorten turvallisuus vaarantuu. Vanhemmat muistakaa, että jokaisen lapsen ja nuoren henki on arvokas. Kiireessä huomiokyky herpaantuu ja ihminen tekee helpommin virheitä, joista osa voi olla kohtalokkaitakin. Ollaan mieluummin ajoissa liikkeellä kuin myöhässä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulu- ja päiväkotimatkaan ilman pelkoa yliajetuksi tulemisesta.  


Opetelkaa yhdessä liikennesääntöjä ja turvallista liikennekäyttäytymistä. Lapsista ja nuorista tulee herkemmin kaahareita aikuisina, jos me kasvatamme heidät siihen kulttuuriin. Kun näytämme heille, ettei ole kiire mihinkään vaan aamutoimet voidaan tehdä rauhassa ja herätä ajoissa niin lapset myös oppivat, ettei kiire ja vauhti ole pääasia.  

Terveisin  
työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi


Lähteet:
https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/kaytannon-vinkkeja-vanhemmille-autossa-ja-joukkoliikenteessa
https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/kaveleva-koulubussi-kimppakyyti-ilman-autoa
https://poliisi.fi/-/koulujen-alkua-valvotaan-liikenteessa

 

Tiesitkö että...Uimataito voi pelastaa hukkuvan

Juhannus on ensi viikolla ja toiveemme on, ettei yksikään hukkuisi juhannuksena. Juhlinnan lomassa kannattaa muistaa, ettei alkoholin vaikutuksen alaisena ole asiaa veteen. Alkoholi heikentää ihmisen arviointikykyä ja toimintakykyä, jolloin henkilö voi myös unohtaa uimataitonsa. Alkoholia nauttineena jätä siis veneily, uinti ja autoilu muille.

Vesille lähdetään vain selvin päin. Vesillä matkan arviointi on vaikeampaa kuin maalla, joten uimataito ja pelastautumiskyvyt punnitaan vesiliikenteessä. Kun lähdet liikkeelle vesikulkuneuvolla, varmista ensin, että se on merikelpoinen eli se on huollettu, se kelluu, siitä löytyvät kaikki osat ja sinulla ja seurueellasi on päällä pelastusliivit. Jos joudutte merihätään varmista, että osaat toimia oikein tilanteen vaatimalla tavalla.

Linkkejä ohjeisiin löytyy aiemmasta Tiesitkö että...vesiliikenteessä ennakointi on turvallisuutta -tekstistä.
Uimataitoinen henkilö pystyy uimaan 200 metriä syvässä vedessä, josta 50 metriä hän kykenee uimaan selällään. Jos et siis pysty tähän, opettele uimaan ja käytä vesillä aina pelastusliivejä. Uimaopetusta järjestäviä tahoja löytyy osoitteesta https://www.suh.fi/toiminta/uimaopetus

Turvallista ja mukavaa tulevaa juhannusviikkoa kaikille.

Kesäisin terveisin

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi


Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/lasten-ja-nuorten-tapaturmat/hukkumiset
https://www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/vesilla/vedesta_pelastautuminen
https://www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/alkoholi
https://www.facebook.com/Uimataito
https://www.suh.fi/toiminta/uimataito_kuuluu_kaikille_-hanke

 

Tiesitkö että...Ympäristöpäivää vietetään 5.6.

Maailman ympäristöpäivän teemana on vuonna 2021 palauttaa ekosysteemit luonnontilaan. Ekosysteemit ovat luonnon ja eliöiden muodostamia yhteisöjä ja tiloja. Ekosysteemejä ovat myös maatilat ja kaupunkiympäristöt. Ekosysteemien palauttaminen luonnontilaan tarkoittaa siis luonnontilan ennallistamista. Esimerkiksi metsään voidaan istuttaa puita kaadettujen puiden tilalle tai jätevedet voidaan puhdistaa ennen kuin niiden annetaan valua takaisin vesistöihin.


Mitä me voimme sitten tehdä ympäristön hyväksi? Voimme lajitella jätteet, kompostoida ruuantähteet tai tehdä ruuantähteistä uutta ruokaa. Lisäksi voimme auttaa pörriäisiä pölyttämään kukkia, jotta saamme jatkossakin nauttia kasvikunnan tuotteista kuten hedelmistä, marjoista ja vihanneksista.


Maailman ympäristöpäivä on tänä vuonna myös lukiosta valmistuvien juhlapäivä. Siispä voimme omalla esimerkillämme onnitella valmistuvia joko etäyhteyksin tai paikan päällä koronarajoitukset huomioiden. Muistetaan ettei roskata juhlapaikkoja tai ympäristöä sinne kuulumattomilla tavaroilla kuten käytetyillä maskeilla. Jokainen luontoon joutunut roska vaarantaa meidän kaikkien terveyden tavalla tai toisella. Pidetään siis ympäristö siistinä ja roskattomana nyt ja tulevaisuudessa.


Terveisin
työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi


Lähteet:
https://www.worldenvironmentday.global/about/ecosystem-restoration
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/maailman-ymparistopaiva
https://www.unep.org/news-and-stories/story/beginners-guide-ecosystem-restoration
https://www.unep.org/news-and-stories/story/bees-bans-and-broad-spectrum-pesticides

 

Tiesitkö että...vesiliikenteessä ennakointi on turvallisuutta.

Kesä on tullut ja järvet ovat auenneet jäistä. Vesillä on ollut viime päivinä monenlaista liikkujaa. Vesillä pärjää parhaiten, kun jättää alkoholin nauttimisen rannalle ja kertaa veneilyyn liittyvät säännöt. Alkoholi lisää hukkumisia ja turhia riskejä.  

Väistämissäännöt ja vesiliikennelain muutokset löytyvät Traficomin sivuilta: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/veneily/vaistamissaannot-vesilla ja https://www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020 Veneilyyn liittyvästä tietopankista löytyy mm. Veneilyetiketti: https://ankkurinappi.net/liikkuminen-vesilla/nailla-ohjeilla-kayttaydyt-vesilla-kuin-herrasmies/

Sisävesillä liikkujien hätänumero on 112. Pelastuslaitokset vastaavat pelastustoimista sisävesillä. Merialueilla hätänumero on 0294 1000. Venekunnat voivat soittaa avunpyynnöt Trossi-palveluun. Trossi on Meripelastusseuran maksullinen palvelu veneiden auttamiseen. Trossi-palvelu toimii 1.5-31.10 numerossa 0800 30 22 30.  Trossia voivat käyttää jäsenmaksun maksaneet venekunnat. Meripelastusseuran vapaaehtoiset järvipelastajat löytyvät osoitteesta https://meripelastus.fi/meripelastusseura/jasenyhdistykset/

Turvallinen veneilykesä 2021 on kesän haaste kaikille vesillä liikkujille viranomaisten taholta. Kerrataan ennen vesille lähtöä veneilyetiketti, ensiapuohjeet, hukkuvan pelastaminen, väistämissäännöt ja vesiliikennelain muutokset, jotta meillä jokaisella olisi turvallista ja hauskaa vesillä tänä kesänä.  

 

Terveisin

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

 

Lähteet:

https://www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/tunnista_ja_pelasta_hukkuva

https://www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020

https://raja.fi/vesille-2021

https://raja.fi/-/viranomaisten-haaste-vesillaliikkujille-tehdaan-yhdessa-turvallinen-veneilykesa-2021

https://meripelastus.fi/wp-content/uploads/2021/01/Trossi-ehdot_2021.pdf

 

Tiesitkö että…Punkkikausi on jo käynnissä.

Punkit ovat levittäytyneet lähes koko Suomeen ilmaston lämpenemisen myötä. Lämpötilan kohotessa yli 7 asteeseen alkavat punkit kulkeutua isäntäeläinten mukana laajemmalle alueelle. Punkkien isäntäeläimiä ovat erilaiset nisäkkäät ja linnut. Punkit viihtyvät heinikoissa ja pitkässä ruohossa. Punkkeja esiintyy huhtikuusta lokakuuhun Suomessa.
 
Kotieläimistä kissat ja koirat voivat altistaa perheenjäsenet punkeille. Lemmikkien punkkitorjunta kannattaakin aloittaa viimeistään toukokuun aikana, jotta vältetään ihmisten ja eläinten sairastuminen punkkien levittämiin tauteihin. Omasta apteekista kannattaa kysyä sopivaa punkkivalmistetta omalle lemmikille, jotta varmistetaan ettei valmisteesta tule haittoja muille kotieläimille tai perheen lapsille.

Punkit levittävät mm. puutiaisaivokuumetta, borrelioosia ja jänisruttoa. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa TBE-rokote. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan rajatulla alueella Suomessa. THL:n sivuilta (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/tbe-rokote-eli-punkkirokote ) löytyy päivitetty listaus niistä paikkakunnista, joiden vakituiset asukkaat tai loma-asukkaat voivat saada rokotteen maksutta. Borrelioosiin ei ole olemassa rokotetta, joten siltä suojaudutaan vaatteiden avulla ja lemmikkien punkkitorjunnalla.

Punkkialueilla liikuttaessa kannattaa käyttää pitkälahkeisia housuja, pitkähihaista paitaa ja työntää housunlahkeet sukkien sisään tai käyttää pitkävartisia kenkiä housujen päällä. Tarkista ihosi ja lemmikisi joka päivä punkkien varalta. Muista suojata itsesi lisäksi myös perheenjäsenesi ja lemmikkisi.


Terveisin
työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Lähteet:
https://www.reumaliitto.fi/fi/punkki
https://riista.fi/punkkien-levinneisyys-ei-riipu-hirvielaimista/?shared=email&msg=fail
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/tbe-rokote-eli-punkkirokote
https://www.kek.fi/tietopankki/punkkitorjunta/
https://thl.fi/documents/533963/1449651/Puuutiaiset+ja+taudit+esite_28.6.2016.pdf/66c00783-1b8f-4487-939f-aa5c26c459be
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/yliopistojen-kenttaasemien-yhteinen-tutkimus-paljastaa-valtakunnallisen
https://www.terveyskirjasto.fi/mat00047

 

 

Tiesitkö että...Pelikasvatus ehkäisee pelihaittoja

Pelaamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä digitaalista pelaamista. Pelaaminen on yhteisöllistä toimintaa, jossa eri-ikäiset pelaajat toimivat yhdessä ratkaistakseen peleissä eteen tulevia ongelmia. Pelikasvatus tuo esiin pelikulttuurin kokonaisvaltaisen ymmärryksen, joka lisää pelaajien ja heidän läheistensä hyvinvointia.

Pelikasvatuksen avulla lasten ja nuorten hyvinvointiin voidaan kiinnittää huomioita. Nuorilla pelaaminen voi näkyä ajankäytön ja elämänhallinnan ongelmina, kun taas pienillä lapsilla ongelmia voivat aiheuttaa pelien tarinoiden oudot tai epärealistiset kohdat. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuminen ja peleistä keskusteleminen eri-ikäisten pelaajien kanssa on jo pelikasvatusta. Kun tutustuu itselle vieraaseen maailmaan lasten ja nuorten kautta antaa itselleen samalla mahdollisuuden kuunnella mitä toisella on sanottavana. Kuunteleminen ja keskusteleminen pelaamisesta ja pelaamisen säännöistä on eräs keskeisin osa pelikasvatusta. Kasvattajille suunnatut oppaat Pelikasvattajan käsikirjat 1 ja 2 löytyvät pelikasvatus.fi -sivustolta.

Pelaaminen voi aiheuttaa monenlaisia haittoja, joita voivat olla mm. päänsärky, niska- ja hartiaseudun ongelmat, uniongelmat sekä arjenhallintaan ja peliaikoihin liittyvät ongelmat. Pelien haittoja ehkäistään keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa peleistä ja pelaamisesta sekä sopimalla yhteiset pelisäännöt pelaamiselle. Aikuisen kannattaa huomioida pelien ikärajat ja keskustella asioista pelaajien kanssa, jotta molemmat ymmärtävät mitä tehdään, miksi ja miten. Keskustelujen lisäksi pelihaittoja ehkäistään säännöllisillä tauoilla, ravitsevalla ruualla, ergonomisilla peliasennoilla ja valaistuksella. Arkirutiinien ollessa kunnossa pelaaminenkin tuntuu mielekkäämmältä ja on helpompi saavuttaa turvallinen ja luotettava keskusteluyhteys pelaajan ja hänen lähipiirinsä kanssa.

Terveisin
työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE tiimi

Lähteet:
https://ehyt.fi/paihde-peli-info/digipelaaminen/pelikasvatus/
https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajan-kasikirja-2013/
https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajan-kasikirja-2/
https://pelituki.fi/wp-content/uploads/2019/06/Haitat-ja-ratkaisut.pdf
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309143

 

Tiesitkö että...

Kestävä kaupunki kannustaa kääntämään katseen luontoon.

Kestävä kaupunki on ohjelma, joka edistää kaupunkien siirtymistä kestävän kehityksen pariin. Kestävää kehitystä tuetaan kannustamalla vähähiilisyyteen, älykkäisiin ratkaisuihin, terveellisyyteen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Kestävä kaupunki edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä vaalimalla kaupunkiluontoa. Kaupunkiluonto tukee kuntalaisten kehon ja mielen hyvinvointia, antaa mahdollisuuden liikkua luonnossa ja mahdollistaa sosiaalisen hyvinvoinnin, kun ihmiset voivat nähdä toisiaan turvallisesti kaupunkiluonnossa.

Kaupunkiluonnon merkitys kuntalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille on moniulotteinen. Luonnosta saa voimaa ja jaksamista arkeen, jolloin stressitasot madaltuvat. Luonnossa liikkuminen parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Keho voi paremmin, kun kaupunkiluonnon puut ja pensaat puhdistavat ilmaa, vaimentavat melua ja tarjoavat varjoista suojaa helteellä. Viherrakentaminen mahdollistaa luonnon näkymisen myös kaupunkikuvassa mm. puistojen ja istutusten avulla. Viherrakentamisessa huomioidaan mm. esteettömyys ja ihmisten erilaiset tarpeet, jotta jokainen käyttäjä voisi nauttia kaupunkiluonnosta.

Kaupunkiluonto tarjoaa samanlaiset mahdollisuudet lievittää stressiä kuin maa- ja syrjäseutujen luonto. Mieli ry:n sivuilta löytyy Metsäkävely-videot, joiden avulla pääsee nauttimaan metsän tunnelmasta kotisohvalta käsin. Metsämieli-menetelmä ohjaa liikkumaan luonnossa ja harjoittamaan mielentaitoja luonnossa liikkumisen ohessa. Molemmat keinot ovat oivallisia kohdistamaan katseen kaupunkiluonnon moninaisuuteen ja samalla jokaisen mieli virkistyy ja olo helpottuu.  

 

Terveisin  

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

 

Lähteet:

https://www.kestavakaupunki.fi/fi-FI/OHJELMA

https://www.kestavakaupunki.fi/fi-FI/OHJELMA/Hankkeet/Viihtyisa_ja_terveellinen_viherymparisto(59140)

https://www.suomenlatu.fi/latu-polku/blogi/metsamieli-kehon-ja-mielen-kuntosali.html

https://www.metsamieli.fi/

https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/p%C3%A4%C3%A4ttyneet-hankkeet/mets%C3%A4k%C3%A4vely-yhdisti-mets%C3%A4n-ja-mielenterveyden

 

 

Tiesitkö että...Nikotiiniton lapsuus on jokaisen oikeus.

Nikotiini on riippuvuutta aiheuttava aine, jota on tupakassa, sähkösavukkeissa, nuuskassa ja vesipiipulla poltettavissa seoksissa. Nuuskan nikotiinipitoisuus on korkeampi kuin muiden tupakkatuotteiden ja nuuskasta erittyvä nikotiini vaikuttaa elimistössä pidempään.  

Vuonna 2019 Pohjois-Savossa oli 1906 synnytystä. Synnyttäneistä naisista tupakoi raskauden aikana 17 %, jolloin ainakin 320 lasta altistui nikotiinille ja muille tupakoinnin haitoille jo ennen syntymäänsä.  

Raskausaikana nikotiini vaikeuttaa sikiön kasvua supistamalla verisuonia ja estämällä ravinteiden kulun äidin ja sikiön välillä. Lisäksi nikotiinin käyttö lisää riskiä ennenaikaisiin synnytyksiin, keskenmenoihin, kohtukuolemiin sekä syntyvän lapsen kehityshäiriöihin. Vastasyntyneellä nikotiinin vieroitusoireet näkyvät itkuisuutena, ärtymyksenä ja lisääntyneenä koliikkina.

Nikotiini supistaa verisuonia ja heikentää tällöin verenkiertoa sekä hermoston toimintaa kaikilla käyttäjillä. Seksi ei suju, kun limakalvot kuivuvat ja erektio ei onnistu. Siemennesteen laatu heikkenee ja naisten kuukautiskiertoon tulee muutoksia, tällöin raskauden mahdollisuudet heikkenevät. Raskautta suunnittelevien kannattaakin lopettaa nikotiinituotteiden käyttö hyvissä ajoin, jotta nikotiini kerkeää poistua elimistöstä ennen suunniteltua raskautta.

Apua nikotiinittomuuteen saat muun muassa Fressis.fi ja Fressisedu.fi sivustoilta. Sivustoilla kannustetaan lopettamaan päihteiden käyttö ja siirtymään kohti terveellisiä elämäntapoja.  Fressisedu-sivustolta löytyy Nuuskaton urheilukampanja, jossa kannustetaan lopettamaan nuuskan käyttö, jotta urheilu suoritukset paranevat. Fressis.fi sivustolta on myös pääsy Syöpäjärjestöjen kehittämään suomenkieliseen mobiilisovellukseen Erovirastoon, jonka avulla on helpompi lopettaa nikotiinituotteiden käyttö.  

Terveisin

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Lähteet:
https://www.fressis.fi/kanava/nikotiinituotteet/
https://www.fressis.fi/erovirasto/
https://www.fressis.fi/tietopankki/nikotiinituotteet/terveyshaitat/nuuska-ja-urheilijan-terveys/
https://fressisedu.fi/urheilu/toimintamalli/
https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/tupakka-nuuska-sahkosavuke-vesipiippu/
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/paihdetyo-neuvolassa/vanhempien-tupakointi

 

Tiesitkö että...parsimalla tavarasi saavat lisää elinaikaa ja käsillä tekeminen vähentää “stressihormonin” määrää.

Vuoden 2021 käsityötekniikaksi Taitoliitto on valinnut parsimisen ja paikkauksen. Taitoliitto on haastanut jokaisen suomalaisen korjaamaan paikkaamalla tai parsimalla ainakin yhden tavaran vuoden 2021 aikana. Jokainen korjattu tavara lisää tavaran käyttöikää ja vähentää näin myös tarvetta ostaa uutta tilalle. Taitoliiton yhdistykset Taito Ylä-Savo ja Taito Itä-Suomi järjestävät Pohjois-Savon alueella Paikkaa ja Parsi-työpajoja sekä kursseja huhtikuun aikana.

Pinterestin ja YouTuben avulla jokainen voi tutustua parsimis- ja paikkaustekniikoihin hakusanoilla mending, darning, parsiminen tai korjausompelu. Parsimisen voi aloittaa itse villasukan paikkauksella. Parsimiseen tarvitset parsinlankaa, parsinneulan, korjattavan villasukan ja parsinsienen. Ohjeen löydät Taitoliiton ja Novitan sivuilta, linkit löytyvät lähteistä.  

Korjaamalla tavarat säästetään luontoa ja rahaa. Lisäksi porukalla parsiminen on hauskaa ja käsillä tekeminen eräänlaista terapiaa. Käsillä tekeminen vapauttaa serotoniinia ja endorfiinia sekä vähentää kortisolin eli stressihormonin määrää. Se auttaa pitämään aivot nuorina ja terveinä pidempään. Minkä vain tehtävän aktiivinen käsillä tekeminen voi myös parantaa mielialaa.  

Haastan jokaisen lukijan antamaan rikkonaisille korjattavissa oleville tavaroille uuden mahdollisuuden. Aion itsekin korjata muutaman reiän vaatteistani hiihtoloman aikana, joten odotan innolla mitä te lukijat saatte korjattua tämän vuoden aikana.  

Terveisin  

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

 

Lähteet:

https://www.taito.fi/toimintamme/vuoden-kasityotekniikka/

https://www.taito.fi/kasityoohjeet/kirjontaohjeet/

https://www.taito.fi/kasityoohjeet/vaatehuolto/

https://www.taito.fi/kasityoohjeet-ja-jutut/parsiminen/

https://www.taitoitasuomi.fi/

https://taitoylasavo.fi/

https://www.martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/reian-paikkaaminen/

https://www.novitaknits.com/fi/neulekoulu/novita-parsinta

https://mielenihmeet.fi/kasilla-tekeminen-on-hyvaksi-aivoille/

 

Kuva: ristipistosydän (lähde: Pixabay).

 

Tiesitkö että... lääkejätteet eivät kuulu viemäriin tai sekajätteisiin.  

Oletko koskaan ajatellut, että palauttamalla vanhat lääkejätteet apteekkeihin varmistat, että jatkossakin sinua ja muita kuntalaisia voidaan hoitaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jos lääkkeet päätyvät ympäristöön, mikrobeille kehittyy vastuskyky niitä vastaan. Tästä aiheutuu ongelmia, kun mikrobilääkkeillä ei enää voida hoitaa kaikkia infektioita. Apteekkiin palautetut lääkkeet auttavat suojelemaan myös vesistöjämme ja näin varmistetaan, että meillä on jatkossakin tarjolla puhdasta vettä.  

Lääkejätettä ovat mm. käytöstä poistuneet lääkkeet, vanhentuneet lääkkeet sekä tupakoinnin lopettamisessa käytettävät nikotiinivalmisteet. Lääkkeitä ovat kaikki ne tuotteet, joista löytyy kuusinumeroinen Vnr numerosarja pakkauksen kyljestä (esim. Vnr 12 34 56).  Jos tuotteen alkuperäispakkauksesta ei löydy kyseistä numerosarjaa, hävitetään tuote sekajätteenä. Vitamiinit, luontaistuotteet ja perusvoiteet, joissa ei ole kyseistä numerosarjaa hävitetään sekajätteinä. Oman kunnan apteekista saa neuvontaa lääkejäteasioissa.  

Lääkejäte tulee lajitella ennen kuin se tuodaan apteekkiin. Lajittelussa on hyvä noudattaa seuraavia ohjeita;  

  • Poista ohjelipukkeet reseptilääkkeistä, jotta henkilötietosi eivät pääse vääriin käsiin. 
  • Laita erillisiin muovipusseihin seuraavat tuotteet ja jätä ne apteekissa erilliskeräykseen; 
    • Sytostaatteja sisältävät lääkkeet (syöpälääkkeet ja esim. reumalääke metotreksaatti) alkuperäispakkauksissa.  
    • Elohopeakuumemittarit. Nykyisissä uusissa kuumemittareissa ei enää ole nestemäistä elohopeaa vaan jauhemaista metallia, jota ravistetaan ennen kuumeen mittaamista. Jos et ole varma sisältääkö vanha kuumemittarisi elohopeaa kannattaa kuumemittari tuoda apteekkiin hävitettäviksi. 
    • Jodia sisältävät lääkkeet alkuperäispakkauksissa. 
  • Laita läpinäkyvään muovipussiin 
    • Nestemäiset lääkkeet alkuperäispakkauksissa 
    • Lääkelaastarit liimapinnat vastakkain.  
    • Käytetyt lääkepurukumit (esim. nikotiinipurukumit) 
  • Muista lääkkeistä poistetaan kartonkipakkaukset ja pakkausselosteet, jotka lajitellaan kartonkiin ja paperinkeräykseen. 
  • Lääkkeet pakataan läpinäkyvään muovipussiin läpipainopakkauksissa, purkeissa, voidetuubeissa tai irrallisina tabletteina tai kapseleina. 
  • Laita käytetyt neulat suljettavan muovipullon tai lasipurkin sisään ja palauta erilliseen neulakeräykseen.  
  • Digitaaliset kuumemittarit ja muut elektroniset laitteet kuten verenpainemittarit kuuluvat sähköromukeräykseen, kun niiden käyttö päättyy. Sähköromua otetaan vastaan jätehuollon pisteissä ja Gigantti-liikkeissä. Pohjois-Savon alueelta löytyvät jätehuollon toimijat ovat Jätekukko Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, ja Keski-Savon Jätehuolto liikelaitosyhtymä. Tarkemmat tiedot SER-romun keräyspisteistä löydät sivulta https://www.kierratys.info/ tai  jätehuollon toimijoiden omilta sivuilta.  

Terveisin  

Työkokeilija Reetta Venäläinen   

Pohjois-Savon HYTE-tiimi  

 

Lähteet:  

http://laakkeetonitameri.fi/  

https://www.apteekki.fi/tietoa-apteekeista/vastuullisuus/laakejatteet.html  

https://www.fimea.fi/vaestolle/laakkeiden_oikea_kaytto/laakkeiden_havittaminen  

https://www.kierratys.info/saehkoelaitteet 

https://www.kierratys.info/ 

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/antibioottiresistenssi 

 

 

Tiesitkö että... ystävää voi piristää monella tavalla

Osoita, että välität teoilla ja sanoilla. Tässä ajassa jo pienikin terveyhdys kortin tai tekstarin muodossa piristää lukijan päivää. Soita, lähetä kukkia tai pyydä kaveria ulos luontoon, jossa voitte olla turvallisesti. Yhdessä luonnossa liikkuminen vahvistaa tutkimusten mukaan sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ystävää voi siis piristää monin eri tavoin, vaikka jopa laulun kera. Lotan ja papan koronalaulut nousi ilmiöksi viime keväänä ja he aikovat jatkaa laulamista, kunnes pandemia on selätetty. Jos et ole vielä tutustunut heihin lähteistä löytyy linkit heidän facebook- ja youtube-kanaville. Voitte yhdessä kuunnella Lotan ja papan lauluja Youtubesta vaikka zoomin tai teamsin välityksellä.

Mikäli ikääntynyt tai muutoin yksinäinen läheisesi kaipaa ystävää, niin ystäväpalveluja on tarjolla seurakuntien ja monien järjestöjen kautta, esimerkkinä Suomen Punaisen ristin ystävätoiminta.  Osa ystäväpalveluista on valitettavasti tauolla koronaepidemian vuoksi. Mutta tiesitkö että, tarjolla on myös seurapalveluja kotitalousvähennyksellä. Seurana Oy ja Gubbe ovat valtakunnallisia toimijoita, joiden kautta voi tilata seniorille seuraa kotiin tai hoivakotiin. Seurana Oy palkkaa seuralaisiksi yli 55-vuotiaita henkilöitä, jolloin seuralainen toimii myös vanhuksen vertaistukena. Gubbe puolestaan työllistää kevytyrittäjinä vähintään 16-vuotiaita, joista jokainen on korona-aikana tekemisissä vain yhden vanhuksen kanssa. Molempien seurapalveluiden tarkoituksena on vähentää senioreiden yksinäisyyttä. Gubbe on puhtaasti seurapalvelu, johon ei kuulu sairaanhoidollisia tehtäviä. Seurana Oy:n kautta voi tilata vanhukselle myös kotiutuspalvelun sairaalasta, jolloin varmistetaan turvallinen siirtyminen sairaalasta kotiin tai hoivakotiin. Senioreiden seurapalveluilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta henkilökohtaista avustamista, joka on kaupunkien ja kuntien tarjoama palvelu vammaispalvelulain nojalla.

Pidetään yhteyttä ystäviin ja läheisiin turvallisesti. Hyvää ystävänpäivää ja laskiaista lukijoille.


Terveisin  


Pohjois-Savon HYTE-tiimi ja työkokeilija Reetta Venäläinen


Lähteet:
https://seurana.fi/
https://www.gubbe.io/
https://www.facebook.com/lottajapappa
www.youtube.com/lottajapappa

Tiesitkö että...

D-vitamiinia tarvitaan nyt purkista

D-vitamiinilla on monia tärkeitä tehtäviä:

  • Se on keskeinen tekijä luuston terveyden ylläpitämisessä. Se mahdollistaa kalsiumin imeytymisen ja vahvistaa luustoa ja estää ikääntyneiden luiden haurastumista (osteoporoosia).
  • edistää vastustuskykyä ja siitä on hyötyä mahdollisesti myös tulehdusten hoidossa.
  • D-vitamiini säätelee satojen geenien toimintaa
  • D-vitamiinin puutos on tutkimuksissa yhdistetty lukuisiin sairauksiin, mm. diabetekseen, syöpätauteihin, infektioihin, sydän- ja verisuonitauteihin, MS-tautiin, metaboliseen oireyhtymään ja reumatauteihin.


D-vitamiinia saadaan luontaisesti kalasta, kananmunista ja metsäsienistä. Suppilovahveroissa ja kanttarelleissa on suurin pitoisuus D-vitamiinia metsäsienistä. Suomessa D-vitamiinia on lisätty maitotuotteisiin sekä kasvimaitovalmisteisiin. Lisäksi joihinkin imeväisikäisten puuroihin ja velleihin on lisätty D-vitamiinia. Ravinnosta on siis mahdollista saada riittävästi D-vitamiinia, jos lisäksi ulkoilee aktiivisesti kesäkuukausina.

D-vitamiinia saadaan auringonvalosta kesäkuukausina ja jonkin verran myös lokakuusta maaliskuuhun. Auringonvalo muuntuu iholla D-vitamiiniksi. Vaaleaihoisilla D-vitamiinia muodostuu tehokkaammin kuin tummaihoisilla, joten tummaihoisten aikuisten D-vitamiininsaantisuositukset ovat hiukan korkeammat kuin vaaleaihoisella väestöllä.

D-vitamiinin saantisuositukset ryhmittäin (µg=mikrogramma):

  • aikuiset 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden
  • imeväisikäiset lapset 2 viikon iästä 12 kuukauteen 2–10 mikrogrammaa vuorokaudessa riippuen äidinmaidon tai korvikkeen määrästä. Yksilöllinen annostus kannatta tarkistaa omasta neuvolasta
  • 1-vuotiaat lapset 10mikrogramma vuorokaudessa ympäri vuoden
  • 2–17-vuotiaat lapset 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden
  • tummaihoiset aikuiset 20 mikrogrammaa vuorokaudessa
  • yli 70-vuotiaille ja ympärivuorokautisessa hoivassa asuville aikuisille 20 mikrogrammaa
  • korona-aikana ylipainoisille aikuisille (BMI yli 30) suositellaan 50 mikrogrammaa vuorokaudessa
  • jos ulkoilee hyvin vähän kesäkuukausina tai käyttää peittäviä vaatteita niin suositus on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa

 

Riittävästä D-vitamiinitasosta kannattaa huolehtia erityisen hyvin koronaepidemian aikana. Sopiva D-vitamiinitaso edistää vastustuskykyä ja on hyödyllinen myös muiden infektioiden, kuten influenssan, kannalta.

Terveisin

työkokeilija Reetta Venäläinen ja Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Lähteet:

https://blogi.thl.fi/d-vitamiini-koronataudin-ehkaisyssa-ja-hoidossa-mita-tiedamme-vaikutuksista/
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/voi-hyvin-talvella/syo-talvella-tarpeeksi-d-vitamiinia
https://www.hus.fi/ajankohtaista/hus-suosittelee-d-vitamiinilisaa-ikaantyneille-ja-erityisryhmille
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/vegaaninen-ruokavalio/
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/d-vitamiini/
https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2271
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/vrn_imevaisik-dvitamiinivalm.-kayttosuositus_valmis_k_20.9.2018.pdf

 

Kuva: Aurinko. Lähde: Pixabay

 

 

Tiesitkö että...

Lääkekasvatus-sivustolta löytyy tietoa lääkkeistä, lääkekasvatuksesta ja miten käytät lääkettä oikein.

Lääkekasvatus-sivustolla jaetaan tietoa lääkkeistä pääasiassa koululaisille ja opettajille. Kasvattajille hyödyllistä tietoa ovat mm. materiaalipankin esitteet Mikä on lääke? ja Miten käytät lääkettäsi oikein? sekä Mitä on lääkekasvatus? -kohdan tiedote Hyvä äiti tai isä.

Sivustoa ylläpitää Fimea eli Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus.

Lääkekasvatus sivustolta löytyy tietoa:

lääkekasvatuksesta ja vinkkejä vanhemmille miten lääkkeistä voi kertoa lapsille
yleisimmistä lasten sairauksista (sisältää tietoa myös kuukautisista ja ehkäisystä)
oppimateriaaleja kouluille opettajien käyttöön
perustietoa lääkkeistä ja sairauksien hoitamisesta lääkkeillä

Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon ja ottaa talteen vinkit lääkkeiden oikeasta käytöstä. 

https://www.laakekasvatus.fi/ 

Terveisin

Pohjois-Savon HYTE-tiimi 

Lähteet: https://www.laakekasvatus.fi/ 

Kuva: Pixabay. Kuvassa lääkepullo

 

 

Tiesitkö että...  

Polkupyörän takavalon on oltava punainen ja etuvalon vaalea.

Polkupyörän punainen takavalo pimeään aikaan tuli pakolliseksi uuden tieliikennelain tultua voimaan kesäkuun 2020 alussa. Pyörässä on myös oltava etu-, taka- ja sivuheijastimet. Etuheijastimen on oltava valkoinen ja takaheijastimen punainen. 

Valon vähetessä näkeminen ja muille näkyminen korostuvat liikenteessä. Pimeällä, hämärässä, sadekelillä tai kun näkyvyys on muutoin huono, on valot pyöräilevän tärkeä turvallisuustekijä. Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista 84 prosenttia tiesi, että pyöräilijän on käytettävä etuvaloa pimeän aikaan myös valaistussa taajamassa. 
Vaikka itse kokee näkevänsä polkea pelkän katuvalaistuksen varassa, ei vielä tarkoita, että muut tiellä liikkujat huomaisivat valottoman pyöräilijän. Jos ilta on alkanut hämärtyä, valot ovat tarpeen niin valaistussa taajamassa kuin pimeällä metsälenkillä. Hyvää ennakointia on laittaa pyörän valoasiat kuntoon viimeistään nyt. 

Liikenneturvan viime vuonna tekemien seurantojen mukaan etuvalo oli päällä 57 prosentilla pyöräilevistä. Takavalolla oli varustautunut joka viides pyöräilijä. Reilu kymmenesosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista uskoi virheellisesti, että pyörän etuvalona saa käyttää myös punaista valoa. 

Pimeällä tai hämärässä ajettaessa vaaditaan vaaleaa valoa näyttävä etuvalo sekä punaista näyttävä takavalo. Pimeällä näkyvyyttä edistävät myös pyöräilijän heijastimet, heijastavat vaatteet tai heijastinliivi. Vanhempien tehtävänä on varmistaa lapsensa pyörän valot ja heijastimet kuntoon. 

Polkupyörän valomääräyksissä säädetään etu- ja takavalojen väristä, muita vaatimuksia valoille ei ole säädetty. Tosin valon palaessa tasaisesti, pyöräilijän etenemistä voi olla helpompi seurata. Kiinteä valo myös valaisee pyöräilijän edessä olevan ajoradan vilkkuvaa paremmin. Valon tyylistä riippumatta kannattaa tarkistaa valaisimen suunta niin, ettei valo osoita suoraan vastaantulevien silmiin. Kun valokeila osoittaa loivasti alaviistoon, nähdään hyvin eteenpäin, muttei häikäistä muita tiellä liikkujia. 

Puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kokee, että pyöräilijöiden ajovalot on usein suunnattu hyvin niin, etteivät ne häikäise vastaantulijaa. Neljä kymmenestä kokee, että pyöräilijän otsavalo häikäisee usein enemmän kuin pyörään kiinnitetty valo. 

Lähde: Liikenneturva 

Terveisin 
Pohjois-Savon HYTE-tiimi 

Kuva: Liikenneturva