Takaisin

Mitä on aika?

Blogin kirjoitusvuorossa on KYS Uusi Sydän 2025 -projektin pääsuunnittelija, arkkitehti Rami Kolehmainen.

Tätä kirjoittaessa matkustan junassa. Minulta pyydettiin tätä blogia jo muutama kuukausi sitten. Ensimmäisen pyynnön ja tämän hetken välillä olen onnekseni kuunnellut Kari Enqvistiä YouTubessa aiheesta ’Mitä on aika’. Hän saattaa pelastaa minut tältä selittämättömästi viivästyneeltä blogitekstin toimitukselta. Palaan selitykseen myöhemmin.

Aika ja aikataulut

Professori Enqvistin mukaan ei ole aikaa ilman muutosta. Aika ja muutokset ovat merkitseviä myös Uusi Sydän hankkeessa. Big Roomin eräitä etuja on visuaaliset ajan- ja muutoksenhallinnan työkalut. Työkaluja, joita voisi ja todistetusti pitäisi hyödyntää myös omassa työarjen jäsentelyssä. Big Roomin ajanhallinnan kaksi toimivaa työkalua ovat Last Planner ja viikkokello. Last Planner on menetelmä missä kaikkien allianssin osapuolten tehtävät on esitetty visuaalisesti Post-It -lapuin. Lappuaikataulun tehtävä on varmistaa mm. suunnittelun ja työmaan häiriötön toiminta ja poistaa esteitä näiden tavoitteiden tieltä. Last Planneria tarkastellaan viikoittain. Tarkoituksena on seurata tehtävien etenemistä ja valmistumista. Tarvittaessa aikatauluun nostetaan uusia tehtäviä, joilla voi olla uusia tarkoituksia tai jotka voivat tukea jo aikaisempien tehtävien valmistumista. Last Plannerin tarkoitus on optimoida kunkin osapuolen tekeminen siten, että esimerkiksi suunnittelu tehdään oikea-aikaisesti, oikeilla tiedoilla ja oikeassa laajuudessa. Näin vältetään perinteisen suunnittelutavan sellainen iterointiprosessi, joka johtuu jonkin edellä mainitun komponentin puutteellisuudesta.

Last Planneria tukevana työkaluna on viikkokello, jonka avulla suunnitellaan tulevien viikkojen työpajat ja sessiot. Työpajojen ja sessioiden avulla tuetaan Last Plannerin toteutumista. Viikkokellon avulla osapuolet voivat suunnitella osallistumistaan kunkin viikon pajoihin ja myös omaa työtään toimistoillaan.

Tulokset

Miten sitten olemme onnistuneet Last Plannerissa ja viikkokellossa sekä niiden suunnittelussa? Sanoisin, että vaihtelevasti. 1C1-vaiheen osalta emme olisi onnistuneet näinkään hyvin ellemme olisi käyttäneet Last Planner menetelmää sekä viikkokelloa ja työpajasuunnittelua joka viikko. Aikataulu on ollut todella tiukka. Uskoisin, että 1C1-vaiheesta on etua myös seuraavien vaiheiden suunnittelulle.

Lähiviikkoina käynnistyy 1C2 -vaiheen aikataulusuunnittelu ja Last Planner. Toivottavasti olemme oppineet jotakin 1-vaiheen osalta. Rakentamista pystytään perustelemaan aina kuivumisajoilla, nosturin joutuisuudella, betonin pumppaamisella, muotitusnopeudella, työvoiman optimirakenteella. Suunnittelua sen sijaan on helpompi tiivistää, se ei ole niin konkreettista, ei ole kuivumisaikoja tai tehtaan kapasiteettikapeikkoa. Allianssin yksi periaatteista on jatkuva parantaminen – uskon, että osaamme parantaa nyt jo hyvää Last Planner osaamistamme kun laadimme 1C2-vaiheen aikataulun. Tähdätkäämme realistiseen aikatauluun!

Miksi epäonnistuin blogitekstin aikataulussa

En toimittanut blogia ajallaan. Syyksi löytyy ainakin kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen ja todennäköinen on, että en ole toistaiseksi käyttänyt oman työarkeni jäsennöinnissä Last Plannerin kaltaista menetelmää tai viikkokelloa. Nämä työkalut olisivat varmasti sovellettavissa omaan ajankäyttöön ja todennäköisesti olisivat auttaneet pysymään paremmin aikataulussa. Näin myös blogitekstikin olisi ehkä syntynyt kohtuullisessa toimitusajassa.

Koska aika, muutokset ja aikataulut olivat kirjoitukseni aihe, vetoan vaihtoehtosyyssä professori Enqvistin innoittamana suhteellisuusteoriaan. Kuten alussa totean, olen junassa. Olen suuren osan työviikostani junassa. Koska junat liikkuvat lähes valonnopeudella ja koska olen seurannut vain Kuopion asemalaiturin kelloa liikkuessani, olen elänyt uskossa, että aikaa tehtävänannosta ei ole kulunut kuin muutamia sekunteja. Kellon käyminen kun riippuu siitä miten nopeasti liikumme sen suhteen.

Tämä on tietenkin valetta, sillä asemalaiturin kellon on ollut pysähtyneenä koko tämän ajan kun olen Kuopiossa käynyt.

Parempaa ajanhallintaa toivoen,

Rami Kolehmainen, pääsuunnittelija