Kartta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Perusterveydenhuollon yksikön HYTE-tiimi vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) koordinoinnista Pohjois-Savon alueella. Päävastuu pohjoissavolaisten hyvinvoinnin edistämisestä on alueen kunnilla, joiden työtä HYTE-tiimi tukee.

Esittely

POHJOIS-SAVON HYTE-TYÖ

SUUNTA: Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma

Mitkä ovat Pohjois-Savon suurimmat hyvinvointiin liittyvät ongelmat?

Lue lisää

KEINOT: HYTE-menetelmät

Kun suunta on selvillä ja korjattavat hyvinvointivajeet tiedossa, pitää valita sopiva menetelmä hyvinvointivajeen korjaamiseksi. Menetelmien valinnassa käytämme Pohjois-Savossa ”kolmen korin mallia”.

Lue lisää

RAKENNE: Pohjois-Savon HYTE-rakenne

Pohjois-Savon HYTE-työ tarvitsee yhteisesti sovitun rakenteen.Pohjois-Savon HYTE-työtä johtaa poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä ja työrukkasena toimii HYTE-tiimi

Lue lisää

HYTE-TYÖN PAINOPISTEALUEET

sydän

EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ

Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat ovat Pohjois-Savon suurimpia haasteita. Puutumme näihin ongelmiin vahvistamalla suojaavia tekijöitä ja vahingoittavien tekijöiden vähentämistä.

Lue lisää
jumppa

RIITTÄVÄ TOIMINTA- JA TYÖKYKY

Hyvä toiminta- ja työkyky auttaa jaksamaan työelämässä ja selviytymään arjessa. Keskeiset uhat toimintakyvylle liittyvät mm. ylipainoon, liikkumattomuuteen, vähentyneeseen uneen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä sydänsairaudet ja diabetes. Toimintakyvyn parantamiseksi edistetään näyttöön perustuvien keinojen käyttöönottoa ja itsehoitoa.

Lue lisää
kädet

OSALLISUUDEN VAHVISTUMINEN JA YKSINÄISYYDEN VÄHENTÄMINEN

Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot lisäävät hyvinvointia, vähentävät yksinäisyyttä ja suojaavat syrjäytymistä vastaan. Osallisuuden vahvistamiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi tehdään työtä nuorten, työikäisten että ikäihmisten parissa yhteistyössä järjestökentän kanssa.

Lue lisää

...

lukko

TAPATURMIEN, VÄKIVALLAN JA TURVATTOMUUDEN EHKÄISY

Tavoitteena on, että lähiympäristöt tukevat hyvinvointia ja turvallista elämää. Paneudumme kaatumisten ja putoamisten, kiusaamisen, väkivallan ehkäisyyn ja liikenneturvallisuuden ja terveellisen ympäristön edistämiseen.

Lue lisää
NappulatkuvaaPohjoisSavoprojektia

Pohjois-Savoprojekti

Suunnitelmissa oleva Pohjois-Savo projektia paneutuu Pohjois-Savon alueen suurimnan terveyshaasteen, mielenterveyden edistämisen suojaavien tekijöiden edistämiseen ja riskitekijöiden vähentämiseen.

Lue lisää
Tiesitkö että tekstit

Tiesitkö että ... -vinkkejä

Tiesitkö että ...-vinkit nostavat esille ajankohtaisia hyte-aiheita, jotka meidän jokaisen Pohjois-Savon asukkaan olisi hyvä huomioida arjessa. Vinkit ovat vapaasti eteenpäin välitettävissä.

Lue lisää

YHTEYSTIEDOT

HYTE-ESITE

UUTISKIRJEET

 

BLOGI

Takaisin

Pohjois-Savossa yli joka toisen aikuisen pitäisi motivoitua syömään useammin kasviksia ja joka viidennen liikkumaan enemmän-miten tämä temppu tehdään?

Tarvitaan ihmisten motivaation herättelyä, pystyvyyden tunteen vahvistamista, sosiaalista tukea ja mahdollisuuksia tarjoava ympäristö sekä tuuppausta, jotta saadaan elintavoiltaan terveempiä pohjoissavolaisia.

Pohjois-Savossa niukasti kasviksia käyttäviä on Pohjois-Savossa aikaisempaa enemmän, 56,5% (v.2013-2015 31%), miehistä useampi käyttää niukemmin kasviksia kuin naiset. Mitä korkeampi on koulutustaso, sitä enemmän käytetään tuoreita kasviksia ja tilanne tämän suhteen ei ole muuttunut aikaisemmasta.  (FinSote 2017-2018).


Kuva: kasviksia, pixabay

Positiivista on se, että Pohjois-Savossa vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia aikuisia on aikaisempaa vähemmän 19,4% (v. 2013-2015 22,2%) Koulutustaso vaikuttaa kuitenkin siten, että vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia on enemmän matalan koulutuksen väestön parissa 21,5% (v.2013-2015 28,7%) kuin keskitason koulutuksen saaneiden parissa 17,4% (v.2013-2015 17,7%) tai korkean koulutustason väestön 16,2% (v.2013-2015 13,2%) parissa. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia on enemmän naisten 21,7% (v.2013-2015 19,7%) kuin miesten 16,7% (v. 2013-2015 24,9%) parissa. Tilanne on ollut edellisellä mittauskerralla ollut toisinpäin, tällöin miehissä on ollut enemmän vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia (FinSote 2017-2018).

Pohjois-Savon 4 –vuotiaista lapsista 48,9 % liikkuu kotioloissa WHO:n liikuntasuositusten mukaisesti, joka on lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin (48.4%) (LTH 2018).

Liikuntaa omatoimisesti vapaa-ajalla vähintään viikoittain harrastavia on eri kouluasteita tarkasteltaessa eniten lukiolaisten parissa 82%, sitten peruskoulun 8. ja 9.lk nuoria 72%, ja ammatillisen oppilaitoksen nuoria 64% (Kouluterveyskysely 2019).

Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa harrastavien nuorten määrä on lisääntynyt kaikilla kouluasteilla edellisen mittauskerran hyvän kehityksen jälkeen. Eniten korkeintaan 1h viikossa hengästyttävää liikuntaa harrastavia on ammatillisen oppilaitoksen nuorten parissa 44,2% ja paras tilanne on lukiolaisten parissa, joista 25,2% harrastaa liian vähän hengästyttävää liikuntaa (Kouluterveyskysely 2019).


Kuva: lenkkikengät, käsipainoja, lähde: Pixabay

Miten saadaan pohjoissavolaiset syömään kasviksia ja liikkumaan? Miksi runsas tieto ja perinteinen asiantuntijalähtöinen elintapaohjaus eivät toimi?

Olen itse usein miettinyt missä on vika, ettei runsaasti tietomäärästä huolimatta ihmiset ajattele omaa parastaan ja noudata liikunta- ja ravitsemussuosituksia? Saatikka, miksi elintapaohjaus ei aina toimi? Meillä on kuitenkin paljon tietoa, taitavia asiantuntijoita elintapaohjausta toteuttamassa?

Tulisiko tehdä yhteiskunnallisia toimenpiteitä enemmän? Pitäisikö verotusta nostaa epäterveellisten elintarvikkeiden osalta? Tai voisimmeko velvoittaa kauppoja tuomaa esille eri tuotteiden terveellisyyttä vahvemmin esille? Joka tapauksessa pelkän tiedon antaminen ja ohjaus ja neuvominen eivät tunnu riittävästi auttavan. Näin asia tutkimustiedonkin pohjalta tuntuukin olevan. Sain Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion järjestämässä hyvinvointiseminaarissa 29.10.2020 kuulla Pilvikki Absetzin luennon, jossa hän kävi läpi sitä, miten voitaisiin tukea käyttäytymisen muutosta ja parantaa hyvinvointia yhteisötasolla.

Pilvikki kokosi laajan eri tutkijajoukon tuloksista esityksen, jossa jokaisessa diassa oli vahvaa asiaa ja suorastaan koin riemua. Tätä elintapaohjausta ja ihmisen käyttäytymisen muutosta on tutkittu ja perinteinen tiedon kaataminen ja neuvominen ei olekaan tosiaan ratkaisu terveempiin elintapoihin pääsemiseksi - tarvitaan paljon muuta!

Pilvikki toi esille, että muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan

-> ihmisen omaa motivaatiota ja

-> ympäristön vahvaa tukea.

Ympäristön tuen vahvuus auttaa, jos vaikka ihmisen oma motivaatio olisi heikkoakin.

Mutta jotta voidaan tukea ihmisiä elintapojensa muutoksessa, tulee ensin ymmärtää muutoksen mekanismeja. Kun lähdetään tekemään elintapamuutoksia, esimerkiksi lisäämään kasvisten käyttöä tai liikunnan määrää arkeen, muutos ei ole käytännössä helppoa suoraviivaista etenemistä, vaan ympäristö tuo muun muassa erilaisia esteitä ja myös sattumia, jotka tuovat mutkia muutokseen pyrkimisessä.

Elintapamuutokseen ei voida motivoida ihmistä pelkästään tietoa antamalla.

Pilvikin esityksessä tuotiin hyvin esille se, että muutokseen motivointiin ei riitä vain tieto. Usein on ajateltu, että kun annan tietoa, se vaikuttaisi henkilön ajatteluun ja asenteisiin ja niiden kautta toimintaan ja etenkin jos annettu tieto on syyllistävää tai hätkäyttävää niin se olisi tehokasta. Näin ei kuitenkaan ole. Muutokseen ei voida motivoida pelkästään tietoa antamalla. Se voidaan  unohtaa kokonaan!

Mistä sitten saadaan ihmisille motivaatio elintapamuutokseen?

Pilvikki Abstezin esityksen mukaan ihmisellä pitää olla usko siihen, että hän voi oman toiminnan muutoksella vaikuttaa mahdollisiin esim. liikkumattomuuden tuomiin riskitekijöihin ja lisäksi hänellä tulee olla luottamus omiin kykyihin eli pystyvyyden tunne.  

Siispä elintapojen muutokseen tarvitaan useampia asioita:

  • ihmisen omaa motivaatiota,
  • pystyvyyden tunnetta ja
  • sosiaalista tukea


Nämä edistävät muutosta, mutta tarvitaan myös

  • mahdollisuuksia tarjoava ympäristö ja
  • tuuppauksia eli ympäristön tukea.

    Tällöin muutokseen pääsy on helpompaa.
     

Motivaatio on parhaimmillaan sitä, että nauttii siitä mitä tekee ja toiminta vastaa omia arvoja.

Toiminnan pitää vastata ihmisen psykologisiin tarpeisiin; omaehtoisuus, pystyvyyden tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne

Ihmisen psykologisia perustarpeita ovat omaehtoisuus, pystyvyyden tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne. Jotta toiminta olisi motivoivaa, sen pitäisi pystyä täyttämään nämä ihmisen perustarpeet. Ihmisellä pitäisi olla tunne, että minut hyväksytään, minun mielipiteillä on merkitystä, päätän itse mikä sopii minulle ja osaan ja edistyn, osaamistani arvostetaan ja meillä on yhteinen päämäärä. (Pilvikki Absetz kertoo, alkuperäinen lähde BPNT Deci and Ryan, Psychol Inquiry 11: 227-268, 2000; Ryan and Deci, Psychol Inquiry 11:319-338, 2000.)

Terveisiin elintapoihin pääsemiseksi tarvitaan myös tuuppausta.

Pilvikin mukaan erityisesti Eeva Rantala on tutustunut tuuppaukseen tutkimuksessaan. Tuuppauksessa käytetään valinnanvapautta ja kunnioitetaan ihmisen omaa tahtoa. Lisäksi ympäristön keinoin tuetaan sitä, että terveelliset valinnat olisivat helpompia, esimerkiksi terveellisten valintojen teko tehdään vaivattomaksi, valintoja ohjataan sijoittelulla, esillepanolla, ravitsemusmerkinnöin jne. Pilvikin mukaan eri tutkimukset osoittavat, että muun muassa tarjottavan valikoiman laajuus lisää kulutusta, pienempi kauha pääruoalla vähentää pääruoan määrää lautasella ja isompi otin salaattiin lisää salaatin kulutusta ja suurempi lasi lisää juoman määrää ja käden ulottuville laitettuja tarjottavia otetaan enemmän kuin niitä, joita joutuu kurkottelemaan. Kaikkein tehokkaimpia tuuppauksia ovat tekemiseen vaikuttavat tuuppaukset.

Mutta tämähän kuulostaa todella konkreettiselta ja pienin teoin mahdollisuudelta siirtyä terveempiin elintapoihin! Loogista, kun vain saataisiin myös lukuisat kauppaketjut, ravitsemusliikkeet yms. tahot tätä noudattamaan!

Elintapamuutoksessa hyvällä saadaan hyvää aikaan.

Pilvikin mukaan positiivinen psykologia on tärkeää, kun pyritään lisäämään hyvinvointia ja vaikuttamaan ihmiseen. Keskittymällä ihmisten voimavaroihin ja etsimällä ratkaisuja yhdessä, lisätään ihmisen muutoshalukkuutta. Usein huonoja elintapoja omaavat henkilöt kokevat jo valmiiksi huonoja tunteita ja syyllisyyttä. Kun nostetaan esille positiivisia asioita joita he jo tekevät terveytensä eteen, saadaan aikaan muutoshalukkuutta ja hyvän kierre aikaan. Vahvuuksien esille tuominen saa asiakkaalle tunteen siitä, että hänet hyväksytään ja häntä arvostetaan. Myös asiakkaan hallinnan tunne vahvistuu, pystyvyyden tunne vahvistuu ja hän voimaantuu.

Pilvikin mukaan puhutaankin ns. voimistuvasta kehästä; positiivinen tunnetila tekemisen aikana vahvistaa tiedostamattomia motiiveja tekemiselle ja lisää sitoutumista tekemiseen ja se taas voimistaa positiivista tunnetilaa tekemisen aikana. Samanaikaisesti vahvistuvat myös voimavarat.  (Alkuperäinen lähde: Upward Spiral Theory of Lifestyle Change. Van Capellen ym. 2018. )

Miten saadaan asiakkaan vahvuuksia esille?

Asiakkaan vahvuuksia saadaan esille uteliaisuudella, tehdään hyviä kysymyksiä ja kuuntelemalla ja autetaan tuomaan esille asiakkaan vahvuuksia. Älä neuvo, osoita, määrää, jaa vain tietoa tai suostuttele.

Ryhmästä voimaa elintapojen muutokseen

Pilvikki toi esille eri tutkimuksia, joiden mukaan ryhmä tukee elintapamuutosprosessissa. Ryhmässä havainnoidaan ja opitaan toisten ryhmäläisten tiedoista ja taidoista. Ryhmässä tunnistetaan mikä toimii kunkin arjessa ja kehutaan sitä. Kannustus luo luottamuksen tunnepiirin, pystyvyyden tunne kasvaa yksilöinä ja ryhmänä ja motivaatio pitää yllä hyviä toimintoja kasvaa ja motivaatio kokeilla itselle jotain uutta lisääntyy. Koko ryhmässä alkaa vallita yhdessä tekemisen meininki ja yksilön ja ryhmän hyvinvointi lisääntyy. Kun kehuu, tulee tunne nopeasti että ollaan samaa joukkuetta. Tästä voi saada lisätietoja mm. https://yle.fi/uutiset/3-10593724

Ryhmässä syntyy ymmärrys siitä, että muutos tehdään itse ja ryhmä tukee sitä.


Kuva: kädet, lähde: Pixabay

Eli summasummarum keskitytään Pohjois-Savossakin hyvään, ollaan uteliaita selvittämään ihmisen vahvuuksia ja voimavaroja, tuetaan ihmisen omaa motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta sekä hankitaan ryhmä ja sosiaalinen tuki ympärille ja rakennetaan ympäristö mahdollistamaan elintapamuutokset!

Suuri kiitos Pilvikki Abstezille ajatuksia herättävästä luennosta, joka on 11.11.2020 saakka nähtävissä osoitteessa www.kuopio.fi/hyvinvointiseminaari

Pilvikki Abstezin luennosta innostui

Säde Rytkönen,
Pohjois-Savon hyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö, HYTE-tiimi

sade.rytkonen(at)kuh.fi